Kiitokset Wadelle, jonka vinkkien avulla löysin väriTexin Kulkukatista Helsingin Kalliosta.
Mutta itse tähän kyseiseen albumiin. Värit sinänsä olivat hyvät, mutta ne eivät tee Yksinäisestä kostajasta klassikkoa. Ensinnäkin käsikirjoitus oli raaka, perinteinen kostotarina, jossa huumorin osuus oli kadotettu täysin. No, eihän Tex yksinään huulta voinut heittääkään. Kubertin piirrostyöstä sen verran, että parhaimmillaan se toimi hyvin ja näyttikin hyvältä, mutta lähikuvat olisi voitu jättää pois. Vaikutti, että Kubertin tyyli olisi istunut paremmin johonkin koomisempaan sarjakuuvaan. Itse hänen Texinsä ja etäiseksi ja persoonattomaksi hahmoksi, jotka tulevat ja menevät jäämättä mieliin. Joissakin kuvissa Texissä oli ripaus Kauniitten ja Rohkeitten Ridge Forresteria. Kyseinen TV-sarja ei kylläkään kuulu suosikkeihini.
Mutta eittämättä tuli mieleen, että kun värit ovat näin mahtavia niin miltähän näyttäisivätkään tarkkaa piirrosta tekevät Civitelli ja Villa väreissä. Todennäköisesti upeilta.
Tuli mieleen toinenkin asia. En muista Texin juuri seikkailleen yksin . Nicolon "Vieras Elm cityssä" edusti ainakin hyvin lähelle tätä tyyppilajia ja hyvin edustikin. Muita ei äkkipäätä putkahda mieleeni, mutta ehkäpä niitä on.
No niin. Kaikki muuthan olivat yksinäisen kostajan lukeneet, joten oma arvosteluni tuli jälkijunassa.
