Tex Willerin suuralbumeista

[Veli Loponen]

Äläs ny. Ei keskiajalla ole mitään vakiintuneita rajoja ja maittain heittelee paljonkin. Niinpä keskiajan loppuminen sijoitetaan toisinaan jopa 1500-luvun lopulle.

[Lurker]

Keskiaikaisia linnoja siirrettiin kivi kiveltä vanhalta mantereelta uudelle. Joskus kummituksetkin tulivat mukana, vrt. Cantervillen kummitus.

[Asko AA]

Tsori, jos jonkun historiantaju järkkyi, mutta keskiaikaisen MALLIN mukaista linnaa siinä Texissä yllättäen rakennetaan.

Ei sen kummempaa.

[Janne]

Olihan sillä Mefistollakin linna keskellä suota. Ja miksäs se musta kuningas olikaan vuoden 1974 willereissä... Hänelläkin oli linna. Keskiaikaisilta vaikuttivat molemmat.

[CryingBlueRain]

Pohjois-Amerikassa on runsaastikin 1800- ja 1900-luvulla rakennettuja keskiaikaistyylisiä linnoja.

Usein kuulee kerrottavan, että 1800-luvun jenkkimiljönäärit olisivat ostaneet myös aitoja eurooppalaisia linnoja ja siirtäneet ne kivi kiveltä tiluksilleen rapakon takana, mutta en tiedä onko tämä totta vai tarua. Fiktioissa tätä teemaa on kyllä käsitelty.

Googlettelu: Lehtipösö William Randolph Hearst hankki 1900-luvun alussa historiallisten eurooppalaisten rakennusten osia omaan Hearst Castleensa, mutta kyse ei ollut siitä, että keskiaikainen rakennus olisi sellaisenaan uudelleenrakennettu Pohjois-Amerikassa.

[wilpå]

Arkkitehtuurista takaisin asiaan: Liekö Tex-albumi jo karauttanut kirjamessuille?

[Janne]

Menen itse vasta huomenna paikalle, mutta voin sanoa, että ihan varmasti.

[Hannu]

Eilen suuralbumin ostin ja saman tien ahmaisin. Roin kuvitus on varsin viehkoa, sopii erinomaisesti tällaiseen lähes-vampyyritarinaan. Mutta kyllä tuo tarina itsessään jätti vähän hämmentyneen olon; en tuota olotilaa oikein tarkkaan vielä osaa kuvata. Kuvio sinänsä oli selvä

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

tilusten/maa-alueiden hankkiminen halvalla jne

, mutta sen ihmeolion "karmivan valkotukkaisen korston", Vladarin, salaisuudet jäivät minusta liiaksi piiloon. Miksi hän käyttää silmälaseja, ja miksi hän "näkee" paremmin kuin muut pimeässä? Oliko Vladar sokea? Ja jotain muutakin tässä oli, mitä olisin kaivannut, mutta en nyt osaa sanoa. Siis: kokonaisvaikutelma ok, mutta...

[Asko AA]

Arkkitehtuurista takaisin asiaan: Liekö Tex-albumi jo karauttanut kirjamessuille?

MTV-uutisissa mainittiin tänään torstaina messuvieras Tex Willer ja suuralbumikin vilahti kaupustelupisteen valikoimassa.

http://www.katsomo.fi/?progId=402571

[Janne]

Suuralbumi oli melkoisen mielenkiintoinen. Tarina alkoi lupaavasti, mutta eipä se sitten ollutkaan ihan sitä, mitä annettiin olettaa. Siinä mielessä jäi pieni huijauksen maku suuhun. Kuvittaja oli täysi ammattilainen, ja tähän tarinaan hän loi todella aavemaisen tunnelman. Texkin edusti 'Dracula on noussut haudasta' -tyyppiä lommoposkineen. Mutta ei tällainen tyyli mielestäni Texiin pidemmän päälle sovi. Mutta näin kertapuraisuna suuralbumissa meni kyllä oikein maukkaasti.

EDIT. Pisti vähän hymyilyttämään, kun puhuttiin uljaista ute-sotureista, kun olin juuri tätä ennen lukenut keltaisen koiran, jossa utet saivat kunnolla kokea Yön Kotkan ankaruuden.

[Miqz]

Tri Tuomion verbaalisessa lihamyllyssä tänään Tex ja Auringonlaskun paholaiset:

http://blogi.egmontkustannus.fi/2014/11/07/goottikauhua-villissa-lannessa-syksyn-satoa-osa-9/

[*Mika*]

Tri Tuomion verbaalisessa lihamyllyssä tänään Tex ja Auringonlaskun paholaiset:

http://blogi.egmontkustannus.fi/2014/11/07/goottikauhua-villissa-lannessa-syksyn-satoa-osa-9/

Pitääkin lukea viikonloppuna uusin suuralbumi. Lukematta onkin tuon lisäksi Kirjasto nro 26 ja pokkarit 13 & 14.

Kuvauksesta päätellen on "kauhusuuralbumi", kuten myös nro 3. Kauhun laakso (2000) tais olla. Pitäisi lukee se uudelleen. Luin sen 10 vuotta sitten - huh kun aika menee nopeasti!

Kumpi on mielestänne parempi Kauhun laakso vai Auringonlaskun paholaiset?

[wilpå]

Laakso vie 10-0 Aika päälle liimattua tuo kauhu on uusimmassa.. Mahkut vaikka mihin ja sitten.. Tolppaan!

[Janne]

Pidän Gomezin piirrostyylistä.  Ilmeisesti hän tekee tarinansa hieman paksukolla siveltimellä. Siveltimellä sarjakuvaa tehdessä saa aikaiseksi todella elävää viivaa. Samanlaiseen kosketukseen ei päästä kynällä piirrettäessä.

Tulin lukaisseeksi Karavaanin Oregoniin pitkästä aikaa. Aloin kiinnostua tuosta piirrosjäljestä ja oli pakko etsiä kommentteja siihen liittyen. Gomezin viivahan näyttää paikoitellen ihan rasteroituneelta (ei kai se vain ole?). Millä ihmeen tavalla saa aikaiseksi noin rosoista ja katkeilevaa viivaa? Onko syynä juurikin tuollainen paksumpi sivellin, kuten Orjan aikanaan arvaili? Tyylikeinona todellakin toimii, mutta jospa se sittenkin on vahinko..? Nimittäin Gomezin myöhemmässä almanacco-tarinassa, joka Suomessa on julkaistu pokkarisarjassa vuonna 2013, viiva on paljon eheämpää. Toki siinä pokkarissa koko on pienempi. Onko raadilla mielipiteitä asiasta?

[ilmari]

Kyllä, samaan asiaan olen kiinnittänyt huomiota. Albumia en taida olla täällä aiemmin kommentoinut, mutta ihmettelin silloin aikanaan kuvien huomattavaa pikselöitymistä/rasteroitumista (mikä se oikea termi tällaiseen onkaan, en ole asiantuntija). Kuvitus näytti tästä syystä mielestäni suorastaan huonolta. Tällä foorumilla tunnetusti arvioidaan kuvitusta tarkkaan, mutta kukaan ei tainnut mainita ko. ongelmaa albumin ilmestyttyä. Itse mietin vain, että onko minulle nyt osunut joku maanantaikappale. Eipä tuohon sen enempää ole tullut palattua, yhteen lukukertaan on tuon albumin kanssa jäänyt. Missään muussa suuralbumissa ei kuitenkaan ole vastaavaa näkynyt.