Sarjakuvan harrastus taitaakin nykyään ollakin suureksi osaksi keräilyharrastus.
Kysäisin tutulta divarinpitäjältä, käykö hänellä asiakkaina läheisten koulujen oppilaita. Hän kertoi, että ei käy! Ei yhtään.
Tuohon asiakaskunnan katoon voi olla syynä ihan vain se, etteivät tenavat tiedä ko. liikkeiden sisältöä, jos näyteikkunassakin on vain vanhoja kirjoja niin varmasti kiertävät kaukaa. Vielä jos vanhempia ei kiinnosta lukeminen tai kirjastossa tahi divarissa käynti, eikä sarjakuvia osu eteen kuin korkeintaan marketissa matkalla maitohyllylle niin tuskin ne kiinnostavat perheen lapsiakaan.
Hiukan aiheen vierestä.
Tässä mielessä kvaak on todella merkittävä paikka, tänne saattaa ankkamaisen nimen perusteella eksyä juuri sopivan ikäisiä Aku Ankan lukijoita, jotka sitten täällä aiheita lukiessaan havahtuvat tietoon että on olemassa sarjakuvaa Disneyn ulkopuolella.
Ja takaisin aiheeseen:
Täytyy muuttaa aiemmin kertomaani tietoa hyllyni arvokkaimmasta teoksesta, se taitanee olla Roope Ankan elämä ja teot -teos, josta on Huuto.netissä maksettu jopa 112 euroa.
Mitähän se maksoi silloin vuonna 1997, alle 150mk? Ja Larsonin Kauakana poissa albumeille oli joku laittanut laoitushintaa 25 euroa. Kyllä tämä näillä hinnoilla muuttuu äkkiä keräilyharrastukseksi, jossa sitten harmaahapsiset ukot keskustelevat virhepainoksista paikallisen seuran kuukauden kokouksessa filatelian tapaan. Ja minun täytyy kohta nostaa kotivakuutuksen summaa jos tämä hintojen nousu jatkuu laaja-alaisena.
