Voiman numerossa 1/2006, sivulla 47 Mia Vistilä arvostelee sotasarjakuvia otsikolla "Voima testaa sarjakuvasotien arjen". Kahdesta suomalaisesta sarjakuvasta hän kirjoittaa seuraavaa:
Suomi-neidon helmoissa
Kotimaiset sotasarjakuvat nojaavat vielä taisteluihin ja isänmaallisuuden vetovoimaan. Ryhmätyönä syntyneet uutuudet ovat ammattimaista työtä mutta eivät tavoita piirtäjä-käsikirjoittajien intohimoista ilmaisua. Persoonat eivät nouse esiin, eikä tapahtumissa, saati ihmisissä, ole sisäistä ristiriitaisuutta. Suomalaisten väitetty synkkämielisyys ei ainakaan sotasarjakuvissa näy.
Korkeajännistys-sarjan lottatarina 'Neidot kansan urhokkaan' esittelee naisten roolia jatkosodan rintamalla. Arvas ja Lehtolainen ovat tehneet taustatyön huolella ja asiaa olisi riittänyt pidempäänkin tarinaan. Nyt eteenpäin mennään pikakelauksella. Vaikka naiset ovat pääoassa, ei tarinassa kyseenalaisteta ktoimaista sotakaanonia rohkeista, sisukkaista ja oikeamielisistä suomalaistaistelijoista.
Kokkolan taistelusta Krimin sodasta kertova 'Engelsmannit tulevat!' on testin myönteisin yllättäjä. Sota on melkein kuin huviretki.
Engelsmannien hyökkäys torjutaan menestyksellisesti, omille ei käy kuinkaan ja sotavankienkin hyvinvoinnista huolehditaan. Taistelujen jälkeen hjuhlitaan iloisesti yhdessä. Vaikka välillä tavoitellaankin synkkää ja vakavaa sävyä, letkeät kuvat pitävät tunnelman hilpeänä.
Paula Arvas, Leena Lehtolainen ja Petri Hiltunen: Neidot kansan urhokkaan. Egmont 2005.
pisteet: 3
Ville Ranta, Mika Lietzen: Engelsmannit tulevat! Don L. Insipirations 2004.
pisteet: 4
