Taitto-ohjelmat ja taittaminen

[Ville Manninen]

Lisähaasteena vielä se, että käytössä on InDesignin sijaan Scribus. Valikoista löytyy overprint, mutta overprint filliä ei.

Ko. ohjelmasta ei mitään kokemusta, mutta InDesignissa kun on Fillin lisäksi vielä Overprint Stroke, että jos Scribuksessa on mahdollista objektikohtaisesti säätää overprint-asetuksia, niin vois kuvitella että tolla se hoituu jos jollain.

[Reima Mäkinen]

Ensimmäinen on se, että laittaa viivat värikuvan päälle ja viivojen blend modeksi "multiply".

Onks siinä Scribuksessa eroa sillä monikobittisen mv-kuvan tuo värien päälle? Mun vanhassa CS:ssä 1-bittinen on automaattisesti (näytölläkin) läpinäkyvä ja rasteroitumaton, kun taas 8-bittisessä kuvassa valkoinen peittää, eli ei näytä enää värejä sieltä alta. "Attributesia" en ole siis joutunut säätämään eli se on ollut ilman mitään ruksia...

8-bittinen "mv-kuva" taas rasteroituu jossain painoprosessin vaiheessa, vaikka siinä ei olisi yhtään harmaata pikseliä mukana.

[JussiP]

Onks siinä Scribuksessa eroa sillä monikobittisen mv-kuvan tuo värien päälle? Mun vanhassa CS:ssä 1-bittinen on automaattisesti (näytölläkin) läpinäkyvä ja rasteroitumaton, kun taas 8-bittisessä kuvassa valkoinen peittää, eli ei näytä enää värejä sieltä alta. "Attributesia" en ole siis joutunut säätämään eli se on ollut ilman mitään ruksia...

Ei tuntuisi olevan. Yksibittinen kuva peittää valkoisella. Jos siihen laittaa alfakanavan niin sitten näkyy läpi.

8-bittinen "mv-kuva" taas rasteroituu jossain painoprosessin vaiheessa, vaikka siinä ei olisi yhtään harmaata pikseliä mukana.

Toki näin, ja juuri tämä halutaan estää.

[W]

Olen päätynyt taittamaan töissä julistesarjaa.
Koska materiaalia on niin vähän joudun tyytymään siihen mitä on.

Kuvien tarkkuus on 180ppi, eli sitä alhaisemmat olen hyllyttänyt käytöstä.
Mitä siis tapahtuu kun tuon laatuinen kuva suurennetaan A2 kokoon?
Tuleeko säällistä jälkeä? Kehtaanko jatkaa?

-W

[Curtvile]

tietenkin asiaan vaikuttaa myös kuvan fyysinen koko, ei pelkkä resoluutiotarkkuus.
postimerkin kokoisesta korkearesoluutioisestakin tulee kun tarpeeksi venytetään aikasta karmivan näköinen.

Mutta sitäkin tietämättä tuo kuulostaa melko pahalta.
Itseä hirvittäisi enkä välttämättä kehtaisi jatkaa.

Voi kun voisinkin sanoa että on harvinainen ongelma jonka kanssa painit. Jaksamisia.

[[kivi]]

Olen päätynyt taittamaan töissä julistesarjaa.
Koska materiaalia on niin vähän joudun tyytymään siihen mitä on.

Kuvien tarkkuus on 180ppi, eli sitä alhaisemmat olen hyllyttänyt käytöstä.
Mitä siis tapahtuu kun tuon laatuinen kuva suurennetaan A2 kokoon?
Tuleeko säällistä jälkeä? Kehtaanko jatkaa?

Riippuu siitä, minkä kokoinen tuo 180ppi (vai tarkoitatko dpi?) kuva on fyysisiltä mitoiltaan. Jos kuva on vaikkapa A4 (210x297) niin suurentaminen A2-kokoon kyllä onnistuu ihan vain rasteripisteiden kokoa kasvattamalla (julisteita ei ole tarkoituskaan katsoa läheltä) tai vektoroimalla. Muista, että julistetiedoston ei ole tarkoitus olla 300dpi A2, eihän sellaista pysty mihinkään normimediaan tallentamaankaan.

[W]

Kuvat  ovat eri kokoisia. Enimmäkseen lähemmäs A4 ehkä.
Teen näitä nyt jonkin verran nyt valmiiksi ja meen huomenna ottamaan jonkun testitulosteen.

[[kivi]]

Kuvat  ovat eri kokoisia. Enimmäkseen lähemmäs A4 ehkä.
Teen näitä nyt jonkin verran nyt valmiiksi ja meen huomenna ottamaan jonkun testitulosteen.

Pyydä sieltä, missä julisteet painetaan, tarkemmat speksit. Nehän ne joutuu joka tapauksessa tekemään sun tiedostoistasi, ei kukaan muu. Kerro ongelma ja kysy faktorilta miten kannattaisi mennä. Saattaahan jopa olla että julisteiden painotekniikka on jotain muuta kuin offset (seri? iiris? lito?) ja sitten pitää mennä sen mukaan.

[Ville Manninen]

Muista, että julistetiedoston ei ole tarkoitus olla 300dpi A2, eihän sellaista pysty mihinkään normimediaan tallentamaankaan.

Ööh, eihän pakkaamaton cmyk-tiff ole A2 koossa 300 ppi resoluutiolla (7016 x 4961 px) kuin semmoset 140 megaa.

[[kivi]]

Ööh, eihän pakkaamaton cmyk-tiff ole A2 koossa 300 ppi resoluutiolla (7016 x 4961 px) kuin semmoset 140 megaa.

No, nyrkkisääntönä juliste- ja logosuunnittelussa oli perinteisesti (opiskelin graafikoksi joskus 20-30 vuotta sitten) ollut sellainen ajatus, että A4 on aina se "oikea" koko jonka kohdalla kuvan pitäis olla niin tarkka kuin pystyy paperimuotoon tekemään (esim 1200dpi1bit/300dpi8bit). Siitä kun lähdetään kasvattamaan kokoa, niin katsomisetäisyys kasvaa, ja sen mukana resoluution vaatimukset alenee. Joskus kun oon tehnyt koko talon seinän kokoisia lakanoita (kymmeniä metrejä joka suuntaan) oon kyllä käyttänyt isompaakin originaalikokoa, esim just A2, mutta ei olisi tarvinnut silloinkaan.

Kylmiltään sanoisin, että jos menee enemmän kuin 10-30 megaa niin homma ei oo tehokasta. 140 megaa on aivan liikaa yhteen julisteeseen. Tuollaisia kokoja käytetään vain "siksi kun kerran voi", ja mikäs siinä kun kerran voi, mutta se on musta vähän niinkuin ajais yksin linja-autolla - ja kun sanon tämän, niin vuosikaudet kyllä ajelin omalla bussilla kauppareissutkin kun ei mulla ollut muuta autoa

Mutta ihan miten vaan. Varmasti nykyään tehdään tarkemmin ja korkeammilla resoilla, kun kerran voi, sä olet lukenut aihetta äskettäimmin kuin minä niin että varmaan tiedät nykymetodit paremmin. Mutta offset-tekniikka ei kyllä oo yhtään sen tarkempaa kuin ennenkään

[Ville Manninen]

No tuo 140 megaa oli vähän liioiteltu esimerkki, koska käytännössä se kuva olisi jollain tavalla pakattu ja tiedostokoko huomattavasti pienempi, mutta tuota isompi se siis ei periaatteessa voi olla ja silti sen voi kivuitta tallentaa mihin tahansa "normimediaan".

En ole hirveästi suurkuvavehkeiden kanssa puljannut, mutta väittäisin, että kyllä esim. 500x700-julisteita tehdään ihan 1:1 300 ppi resoluutiolla. Sitten kun mennään bussikatos- ja tienvarsimainosten sun muiden pariin, niin siellähän on erikseen ns. suunnittelukoko, joka on esim. neljä kertaa lopullista kokoa pienempi.

Mutta offset-tekniikka ei kyllä oo yhtään sen tarkempaa kuin ennenkään

Noh, saman väri-vesi-tasapainon kanssa siellä vielä tapellaan, mutta ripit ja ctp:t puskee levyille entistä tarkempaa kamaa. Esim. DMS-rasterilla saadaan 450 lpi "linjatiheys" (jos siellä siis olisi AM-rasterin rasterilinjat). Toki ei tuolla tarkkuudella ihan mille tahansa paperille paineta.