Unohtumattomimmat Aku Ankka -sitaatit

[Kulmalan kaveri]

Yksi mieleenjäänyt on siitä Barks-tarinasta, jossa Hannu luottaa onneensa ja kerää itselleen ilmaiseksi aterian osaset. En ole varma, oliko sanatarkasti näin, mutta kutakuinkin...
"Myöhästyit kolme minuuttia lounaalta. Sen vuoksi heitän kaikki ruoat ikkunasta ulos"

Toinen on ehkä 90-luvun lopulta, en muista piirtäjää, en kirjoittajaa, enkä tämänkään sanamuodosta ole ihan sata lasis.
"Oi voi! Setä äkkäsi vanhan Ollin"
"Seudun äkäisimmän kujakollin"

[Jampam]

Kovien aikojen eläminen, hypnoosi-pim ja kolmipyörän valinta lienevät melko monen muistissa.

Oma lainaukseni löytyy Akun ajatuskuplasta, kun ankkaparka kauhoo vimmatusti meren syvyyksissä hai kintereillään. Akun ilme on mahdoton, pienistä pupilleista heijastuu pelkkää paniikkia! Oma elämä vaakalaudalla hän ajattelee:
"Olen pelästymässä."
...eikä muuta sit.

Vanhat Akkarit taitavat kyllä sisältää muitakin tällaisia... jänniä kuvauksia hahmojen tunteista kuplissa? Melkoinen välähdys kyllä.

Vielä yksi sitaatti: "KÄÄK!"

[VesaK]

Akun ja poikien "kaikukilpailu" on ihanan järjetön sarjakuvajakso. Aku menossa esitelmöimään kasvissyöjien kerholle kaiuista?

"GKKKOZEMMIFIJJE LIVVVIESKI!" (tjsp.)

"Suurin paukkupommi koko kaupungissa! Tähän ette pysty enää vastaamaan!"
"Ei meidän tarvitsekaan, sillä..."
"Unohdit maksaa kaiusta!"

[TeppoV]

"Sun turha mutitella mulle on. Jano sielussani suunnaton kaipaa tunnustusta raikasta, ei epäilyksen suolaa karvasta."

Suunnileen noin se meni, jostain William van Hornin sarjasta kyse.

[Darzee]

Oma lainaukseni löytyy Akun ajatuskuplasta, kun ankkaparka kauhoo vimmatusti meren syvyyksissä hai kintereillään. Akun ilme on mahdoton, pienistä pupilleista heijastuu pelkkää paniikkia! Oma elämä vaakalaudalla hän ajattelee:
"Olen pelästymässä."

Taitaa olla sellaisesta tarinasta kuin "Operaatio Kaljuuna" taskarista 61. Ei mikään häikäisevä stoori, mutta jostain syystä piirtynyt selkeästi mieleeni.

[Duck Woman]

Kultaisella 80-luvulla ilmestyi Aku Ankassa tarina, jossa Pelle asensi rahasäiliöön lukon, joka aukesi vain tietyn lorun lausumalla. Itse tarina ei ollut ikimuistoinen, mutta lorut ovat jääneet mieleen:

"Kun mä lausun sanat nää, saa rosvot nuolla näppejään"
"Rakkaat rahat nähdä saan, kun sanat nää mä muistan vaan"
"Turha toivo ukkosein, sanas laita harkiten"
"Älllös pysy kiini, jos avaudut oot fiini"
"Hyvin sykkii runosuoni, väärä vain on lorun juoni"
"Pieni tovi, auki ovi"
"Lyhyestä virsi kaunis, silti sulle en oo aulis"

Oli loruja lisääkin, mutta nuo muistan ulkoa.

edit: pari typoa. Pitäisi leikata kynnet.

[Hanna]

"Pim! Olet hypnotisoitu!"

Mieleen on jäänyt erityisesti myös se vanha Barks(?)-juttu, jossa Akun piti opetella ulkoa joitakin merimiesrunoja voidakseen osallistua runokilpailuun, jonka pääpalkintona oli risteily Karibialla tms. Aku luritteli runoa, jossa sanottiin jotakin tähän tapaan, että "nuolen ammuin ja albatrossia haavoitin". Mitenkähän toi oikein meni, jäi suorastaan kaivelemaan... anyone?

[TeppoV]

Mutta muistattekos tätä Akun kirjettä Iinekselle:

"Sun suusi ja hiuksesi sieluni silmillä nään, sua tytöistä kauneinta ikävöimään nyt jään"

jonka Tupu, Hupu ja Lupu muuttivat muotoon:

"Sun silmäsi kierot mua kauhistaa, ja takussa tukkasi alati hulmuaa." Terveisin Aku.

[ukkweli]

Aku ja Tulppu räiskii maaleja toistensa päälle.
Aku:-Miellyttääkö magenta?
Tulppu:-Perustatko preussinsinisestä?

[Kosmonauttihai]

Minulle on tullut tavaksi siteerata kahta ensimmäistä säettä tästä Roopen kai useammassakin Rosan tarinassa lausumasta runosta/laulusta (joka saattaa mennä hieman erilaillakin, näin sen muistan), kun keskustelussa tulee siitä johtuva paussi, ettei kukaan tiedä, mitä sanoa:

Oli neidon koti Nebraska,
häntä piiritti Sipuli-Jaska

Yleensä sen jälkeen joku sanoo.

[Darzee]

Oli neidon koti Nebraska,
häntä piiritti Sipuli-Jaska

Minun muistiini se sujui näin:

Ol' piikasen koti Nebraska,
hänt' piiritti Sipuli-Jaska.
Hänen henkensä tuoksu sai neitosen juoksuun,
ol' tarpeeton vihkipumaska.

Joku varmaan osaa kertoa, mitä Rosa alkuperäistekstiin oli riimitellyt.

[Flemming Andersen]

Jos jollain on Roope Ankan elämä ja teot, se saattaa näkyä tarinan lopussa luonnosnäytteissä? Vai eikö niitä ollut ennen Sammon salaisuutta?

[HauisHarteikko]

Suosikkisitaattini on luonnollisesti:

"Hrump"

[puro]

Mainittu tässäkin säikeessä jo aikaisemmin, mutta henkilökohtainen suosikki on: "Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä." Yllättävän usein tulee käytettyä ihan elävässä elämässä.

-P.

[Aura]

henkilökohtainen suosikki on: "Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä."

Sama täällä. Siitä hauska lause että sanoi sen missä ajassa tai paikassa tahansa, aina se on totta... ainakin suunnilleen.