Marvel UK:n oman Transformers-tuotannon käsikirjoituksista 1980-luvulla vastannut Simon Furman teki jo tuolloin pidempikestoisia tarinoita, joiden aikamatkustus- ja rinnakkaistodellisuusjuonissa ja tapahtumaympäristöissä (Englannin maaseudulta ulkoavaruuden romuplaneetoille) olen näkevinäni runsaasti brittiscifin (Doctor Who, 2000AD) ja jopa Alan Mooren ja Alan Davisin Kapteeni Britannian vaikutusta.
Britti-TF:n kulmakivet Furman sekä pitkäaikaiset kuvittajat Geoff Senior ja Andrew Wildman (eivät työskentele parina) siirtyivät sittemmin Amerikan Transformersiin, jonka jatkumo on Marvel UK:n jutuista erillinen. Tuossa vaiheessa lehti kehittyi ihan kohtuulliseksi avaruusoopperaksi, jonka henkilökehittelyä tosin painaa tarve esitellä julkaisuhetkellä uusimpiin leluhin perustuvia hahmoja. Niinpä henkilökavalkadi paisui melkoiseksi, eikä kymmenien sivuhahmojen vaiheissa edes yritetä olla loogisia. Regeneration One -sarja on pääasiassa vanhoille faneille suunnattu eikä niin paljon lelumainokseksi tarkoitettu, joten siinä on ollut mahdollisuus keskittyä vähän paremmin.
Transformersin ensimmäiseen sarjakuvasovitukseen pohjautuvat jutut ovat ihan hauskaa luettavaa, mutta ilman lapsuuden viehtymystä näihin hahmoihin niistä on kyllä varmasti vaikeaa innostua. Jos joku kuitenkin niin tekee, niin sitä mukavampaa.
