Muumit on kinkkisiä, kun monien hahmojen sukupuolisuus ainakin Janssonilla oli hyvinkin epämääräinen...vaikka Muumipeikko onkin miespuolinen, niin siinä oli myös Toven omakuvaa aika paljon. Niistä kirjoista ja sarjiksista voi kaivaa hyvinkin monelaisia lukutapoja.
Ja nuo lukutavat tuovat oman hankaluutensa näihin keskusteluihin, koska homoseksuaalisuus on niin usein ollut ja on nykyäänkin siellä rivien välissä, vihjeissä, pienissä tekemisissä tai tekemättä jättämisissä. Toinen yleinen käytäntö varsinkin vanhemmissa elokuvissa ja kirjoissa on "cast against gender"-roolit, eli erityisesti homomiesten korvaaminen täysin vastaavalla tavalla käyttäytyvällä naishahmolla.
Nämä kerrontakonventiot johtavat siihen että toisaalta hahmoja luetaan homoiksi vaikkei se olisikaan ollut kirjoittajan tarkoitus ja toisaalta jääräpäisemmät heterolukijat voivat närkästyä siitä että kukaan sellainen hahmo joka ei huuda "olen homo" sateenkaarilippua heiluttaen ei olisikaan hetero...
Eli sen ohella että on "written as gay"-hahmoja on myös "read as gay"-hahmoja, jälkimmäiseen ryhmään päätyvät ne Batman & Robin, Frodo & Sam, Timon & Pumba jne.
Jonkin verran epäselvyyttä tulee myös kulttuurikonventioista, jos ei ole tottunut supersankareihin niin nuo nuoret sidekickit kuten Robin tuovat homovireen tarinoihin, sama juttu on noiden brittiläisten herra & miespalvelija -suhteiden kanssa joka muunmaalaisestä näyttää helposti pervolta.
Lisää ongelmia tulee siinä, että sarjakuvien tekijät voivat vaihtua, ja se millaiseksi yksi henkilö kirjoitti hahmon ei välttämättä jatkukaan toisen kirjoittajan käsissä. Tai joissain tapauksissa tekijä tai julkaisija saattaa huomata, että jotakin hahmoa luetaan homoksi ja joko muuttaa kuvaustapaa selkeästi heteroksi tai harvemmin lähtee fan service -tielle ja kirjoittaa hahmon avoimemmin homoksi. Sekä Rawhide Kid että se Nick Fury -taustahahmo ovat esimerkkejä jälkimmäisestä, Batmanin lukuisat tyttöystävät taas edellisestä (ja ne bikinipimut bodauslehtien kannessa palvelevat vain tätä tarkoitusta, ne roikkuvat siinä sen miehen kaulassa viestittääkseen että heteromiehet voivat lukea niitä lehtiä...)
Aika joukko noita hahmoja onkin jo lueteltu. John Byrnestä voisi sanoa sen havainnon että hän on erikoistunut tuohon vihjaamiseen, esim. Northstar on alusta alkaen kirjoitettu homoksi joka ei tuo asiaa julki, viitteitä on pitkin tarinoita (ja varsinainen julkitulo tapahtui vasta sen jälkeen kun Byrne oli jättänyt Alfalentueen...) Sama juttu Mystikon ja Kohtalon kanssa, ei sanota suoraan mutta luenta on paitsi mahdollinen myös järkevä.
Nuo Vertigo-britit Moore, Gaiman, Milligan, Morrison jne ovat toki luoneet lukuisia mainioita hahmoja. GLBT-sarjakuvatekijöiden hahmoja sitten onkin vaikka millä mitalla...
Ai niin, mainittakoon että valittamisen aihetta löydetään aina hahmosta kuin hahmosta
Joko ne hahmot ovat liian stereotyyppisiä tai huomaamattomia, niiden tarinat keskittyvät vain homouteen ja seksiin tai sitten ne aiheet sivuutetaan liiaksi jne. Kaikkia ei voi koskaan miellyttää ja usein ne paheksujat ovat kovin kovaäänisiä...
