Tietääkös Timo tai joku muu sisäpiiriläinen, onko Rosalla uusia tarinoita työn alla? Kovasti on kyllä maestron tahti hidastunut sitten 90-luvun puolenvälin...
Itseasiassa, hidastumisen lisäksi myös huonontunut. Kuten täälläkin on huomattu, nykyään Rosalla on suunnaton tarve änkeä jokaikiseen tarinaansa liikaa draamaa ja paatosta. Pohjakosketus nähtiin viimeisimmässä Caballero-tarinassa (jonka nimikin oli muuten mukahauskuudessaan äärettömän dorka), jossa loppuhuipennuksesta tehtiin suorastaan ällöttävän yltiöromanttinen. Pahinta oli se, että päähenkilönä oli Aku (sekä Jose & Panchito) joka nyt kaikkein vähiten sopii tuollaiseen rooliin. Roopen kohdalla (kts. vaikkapa Kirje kotoa) sen nyt vielä sulattaa, kun ottaa huomioon Rosan intohimoisen suhtautumisen Roopeen, mutta Aku murjomassa jotain merihirviötä schwarzeneggermaisia one-linereitä vilejellen, yäk!
Välihuomiona, itseasiassa jopa tykkäsin tuosta Kirje kotoa -tarinan lopusta, sopi ihan hyvin tuollaiseen elämää suurempaan stooriin. Itse tarinaan taasen suhtaudun siten, että se on tarina, jonka oli tultava tehdyksi, koska sille oli niin kova tilaus (Matildan katoaminen jne), mutta johon kohdistui niin suuret odotukset, ettei se oikeastaan edes voinut täyttää niitä. Lisäksi, kuten Rosa on muistaakseni itsekin todennut, tarina olisi tarvinnut vähintään 66 sivua, 33 sijaan.
Josta päästäänkin toiseen Ankkataiturin nykyisistä ongelmista, eli sivumäärän rajoituksista johtuvaan tilanpuutteeseen. Tuo aikaisemmin mainitsemani paatoksellisuus voisi vielä toimia, jos sivuja olisi vaikkapa juuri se rapiat 50, jolloin tapahtumat rytmittyisivät tasaisemmin ja rauhallisemmin, mutta Rosan nykytarinoissa kaikki tapahtuu hirveällä kiireellä. Se taas tekee lukukokemuksesta kamalan tempoilevan, mikä käy lukijalle pitemmän päälle erittäin ahdistavaksi.
En tiedä oikein mikä noihin ongelmiin auttaisi. Ei kai suosikkiamme ole alkanut vaivaamaan tietynlainen suuruudenhulluus? Kaikkiin tarinoihin pitää saada valtava määrä tunteita ja oikeita historiallisia tapahtumia, koska ne ovat Rosan trademarkkeja ankkamaailmassa? No, tämä on vain spekulaatiota.
Nyt vauhtiin päästyäni, harmittelenpa vielä sitäkin, ettei Keno tunnu tekevän nykyään juuri lainkaan lyhyitä vitsisarjoja. 2000-luvulta ei nopealla mietinnällä tule mieleen kuin Hakkaa päälle, rahasäiliöspecial, jatko-osa Paino-ongelmille, ja sitten se roskistarina, mistä siitäkin on aikaa jo parisen vuotta. Mies on itsekin sanonut, että ne ovat työn ja tuskan takana, mutta lukijana olen ainakin useimmiten ollut erittäin tyytyväinen tulokseen. Esimerkiksi näistä tämän vuosituhannen kymmensivuisista vain tuo uusin (jonka nimi on muuten Täyttä roskaa, nyt muistin) ei yllä täyteen kymppiin omassa arvoasteikossani. Muut ovat kerrassaan hulvattomia lukuelämyksiä.
Kaiken tämän loanheiton jälkeen totean kuitenkin, että Don Rosa on ja tulee olemaan minulle henkilökohtaisesti aina se suurin Ankkataituri. Jättänyt Carl Barksin jälkeen lähtemättömimmän kädenjäljen Ankkalinnan historiaan. Ja edes itse Barks ei ole pystynyt aiheuttamaan Nuuskikselle samoja fiilareita kuin Keno Rosa.
Kiitokset siitä hälle.