Miettikääpäs semmoista skenaariota, että jos Walt olisi ollut ihan tavallinen hetero.
Olisiko Mikki Hiiri, Aku Ankka tai koko Walt Disneytä edes koskaan tullutkaan.
Mun käsitykseni on ollut jo pitkään, että prosentuaalisesti homoseksuaalit on aika taiteellisia. Osaavat nähdä maailman kauneuden ja keksivät hienoja asioita...niin kuin Walt-setäkin teki.
Ikävä juttu toi, ettei Walt löytänyt onnea elämästään. Mutta Walt antoi ja antaa koko ajan meille muille hyvää Disneyn kautta. Olen siitä ikuisesti jäpälle kiitollinen.
Itse en ole ollut ikinä niin innoissani Disneyn tuotannosta, en sarjakuva- tai animaatiopuolella mutta vaikka kärjistetty lausunto onkin tuossa on totuuden ydintä.
Osaltaan koska ovat marginalisoituja ja taidepiirit nekin ovat marginaalissa, yhteiskunnan erilaisuuden näkijöitä.
Taidepiireissä erilaisuutta suvaitaan paremmin kuin muussa yhteiskunnassa.
Despoottina varsin moni on Waltin kuvannut, tai kuten asia nykyisin ilmaistaisiin: kustannustehokkaana kvartaaliodotuksiltaan erinomaisena innovoijana.
Semantiikkaa.
Viime kädessä vain ansiolla tekijänä ja luovana voimana, kulttuurisena vaikuttajana, on suurempi kuin seksuaalisuutensa ja oli sitten sitä mieltä että Walt disney on tehnyt kaiken itse tai on orjapiiskuri ja selkänahoistaan hyötyjä varsinaisille taiteilijoille on Disneyllä merkittävä status.
Nykyisen imperiuminsa autonomisessa osuudessa on myös vastaus Darth Mikan kysymykseen, Stan Lee tuo vanha hetero esiintyy elokuvissa ja käy tapaamisissa yhä.
Molemmissa herroissa narsistin piirteitä verrattuna siihen stereotyyppiseen introverttiin sarjakuvantekijään.