Ennemmin mua mietityttää, mikä tekis supersankarista suomalaisen. Se millaista yhteiskuntamallia supersankari puolustaa on musta avainkysymys, mutta niinhän se oli Martti Sirolan "Apassit ja Rautaparrassakin" 
Vastaisin että passin kansallisuus tekee sen suomalaisuuden.
Suomalaisiakin on kovin montaa erilaista mallia. Genre ei sinänsä rajaa kuin sen että käsitellään mitä sankaruus on ja miten se ilmenee, superia tai ei.
Sirolan Rautaparta on tuttu mutta pääsi oikeuksiinsa vasta P.A.Mannisen myötä.
Toisaalta Hypis on suomalainen supersankari ja on parhaimmillaan parodiattomimmillaan.
Mikä olisi siis supersankarin syntytarina.
Otaniemen teekkari juo vahingossa radioaktiivista simaa ja muuttuu supersankariksi. Saa 100 miehen voimat ja tajuttoman suuret keuhkot, jolla puhaltaa kaikki romaanikerjäläiset kumoon.
Jotenkin ei vaan taida toi supersankarihomma toimia Suomessa, muuten kuin parodian merkeissä.
Voihan sitä yrittää, mutta vaikeata tulee olemaan!
Samalla voi pyytää Pertti Jarlaa ja Tuomas Kyröäkin laittamaan pensselit santaan.
Suomalaiset ei ole hauskoja, turha pyristellä.
Naama näkkileivälle ja naru kaulaan.
Ja onhan meillä hyviä näyttöjä ettei Suomeen nyt vaan yksikertaisesti voi sijoittaa esimerkiksi trillerejä, sellainen olisi epäuskottavaa. Ei mitkään Remekset ja Soinivaarat voi toimia.
Tai dekkarit.
Ja scifi ja fantasia ovat muuten hömppää.
Vammaisille ja heikkolahjaisille suunnattua satuilua ainakin verrattuna sydänverellä kerrottuun omakohtaiseen kokemukseen joka on miljoonprosenttisesti totta kuin Rautavaaran laulut.
Jep jep.
jos suomalaiselle supersankarille on este se on genren se ominaisuus jossa siteeraan Brian Michael Bendisiä jolle esitettiin seuraava kysymys:
why do we love comics so much? i don't know why i continue reading. i know whats going to happen. i mean, i don't know how we get there but for the most part...you know who's going to win. you know who's going to lose. if a big character dies...you know s/he will come back. why can't i turn away? it's gotta be the art...right? -julio
Bendisin vastaus kiteyttää mikä on se suurin kynnys suomalaisille sankareille, ei trikoot, ei supervoimat:
'
because comics are so close to pure expression of love of art, story, and character. from the readers and the creators. well, the good ones 
and it’s nice to go somewhere for a little while where the good guy gets up, no matter what, and take down the bad guy. because it sure as shit doesn’t happen in the real world.
because it’s nice to go somewhere for a little while where someone you love might come back to life and make a big heroic return. because it sure as shit doesn’t happen in the real world.
Tiedän, me ei tykätä eskapismista ja "viihteestä".
Suomessa eskapismi on = kuuluu vetää kännit, laskea alleen ja syyttää muita siitä.
Mieluiten J Karjalaisen tai Juicen soidessa taustalla.
