Uusin X-lehti jatkoi siitä mihin ed. jäi, kuvitus oli ihan hyvää, tarina oli ihan hyvä myös (mitä nyt Kittyn parannus haamullisuudesta oli täysin hölmö).
Millä tapaa se oli hölmö? Sehän käy täysin järkeen, kun ottaa huomioon, että tämän ongelmaa kuvattiin "jännittyneeksi lihakseksi." Mikäs sen löysentävämpää, kuin
En edellisestä numerosta tänne mitään kirjoittanut, joten annan samantien yhteenvedon tästä Murtumapiste tarinasta.
On iso plussa, että Joss Whedonin Astonishing X-Menin tapahtumiin palataan. Todella usein vieraillevien kässääjien tarinoista uskalletaan huomioida vain isoimmat jutut ja jättää kaikki muu rauhaan. Tykkäsin myös jollain selittämättömällä tavalla Kruunista. "Häpäisit kunniani, joten kostan!" ei ole omaperäisin motiivi, mutta Kruun ei siltikään kertaakaan maistunut yksiulotteiselta hahmolta ja tämä sai jossain määrin sympatipisteitä minulta (joo, ei samassa määrin, kuin esim. Magneto saisi, mutta...) ja oli mukavaa, että tämäkin kehittyi hahmona tarinan edetessä, kun yleensä tälläisissä tarinoissa mennään suoraa ja helppoa tietä mikä olisi tässä tapauksessa tarkoittanut Kruunin kuolemaa ja kaikkien murtomaalaisten maton alle laikasemista tavalla tai toisella. Mielenkiinnolla odotan, jos näitten tarinaa joku päivä viellä jatkettaisiin.
Kuvitus on ihan perushyvää. Ei mitään ihmeellistä, mutta en keksi siitä mitään valittamista etenkin, kun Ramos pilaa Hämiksen puolella lukukokemusta. Yksi kohta oli kyllä vähän kummasti piirretty: kun Wolverine leijuu ilmassa, tämän raajat on piirretty hassusti. Tajuan kyllä, että siinä yritettiin kuvata kuinka tämä heiluttaa niitä hulluna, mutta jokin siinä ei näytä oikealta.
Murtumapiste oli loppujen lopuksi oikein hyvä tarina ja olen tyytyväinen jos taso onnistuttaan pitämään tällä tasolla vaikka parantamisenkin varaa on. Voidaan muuten varmaan olla suht luottavaisia, että lehti jatkuu ensi vuonna, kun tuskin muuten alettaisiin julkaista pitempää tarinaa, jos keskenjääminen olisi iso riski.