Petri Hiltusen Riutta

[tompelo]

Hiltuselta tullut taas vaihteeksi muutakin kuin korkkareita ja väinämöistä.
Riutta on siis Hiltusen uusi täyspitkä sci-fi-alppari, jota ainakin minä olin pidemmän aikaa odotellut ja ilmeisesti tänään tuo sitten putkahti kauppoihin.

"Hiltunen, Petri: Riutta
- Eurooppalainen avaruusalus on rutiinilennolla kohti Marsia kun tuntematon voima ottaa sen valtaansa ja lento keskeytyy. Astronautit joutuvat avaruudessa ajelehtivalle riutalle, joka on erittäin vaarallinen ja vihamielinen. Suomalaisen mestaripiirtäjän originaali scifi-albumi."

Aika saman tyyppistä tavaraa kuin mitä on julkaistu tähtivaeltajassa ja Musta tie-kokoelmassa, mutta sanoisin että jälki on aika paljon harkitumman näköistä. Kannesta voi kyllä olla montaa mieltä... vähän outo jos minulta kysytään mutta kun sitä enemmän katsoo niin alkaa näyttää ihan hyvältä. Ja sopii sisällön tyyliin. Juoni on rakennettu todella elokuvamaiseksi eikä ole niin suoraviivainen kuin odotin.
Enpä nyt tällä kertaa ala yhtään enempää arvioimaan kun totta puhuen lukeminen on vielä kesken ja ilta alkaa olla huolestuttavan pitkällä... Mutta todella hyvältä seikkailulta vaikuttaa.
Kolahtiko synkkätunnelmainen Riutta muuhun sarjakuvaväkeen?

[Avalkis]

Tässä kansi ja toinenkin kuvaus:

http://kauppa.arthouse.fi/cgi-bin/arthouse.storefront/438e1b3902f0bc09271ec0a80714061e/Product/View/9518873453

Retkikunta on matkalla kohti Marsia, mutta joutuukin tuntemattomalle avaruusriutalle. Astronautit saavat yhteyden täysin vieraaseen elämänmuotoon. Ymmärtävätkö he toisiaan ja pääseekö retkikunta enää takaisin maapallolle?

Petri Hiltunen on käsikirjoittanut ja piirtänyt ensimmäisen pitkän scifi-tarinansa, jossa seikkailu ja mielikuvitus yhdistyvät mielenkiintoiseksi ja taidokkaaksi kokonaisuudeksi."

ISBN: 951-887-345-3
Kirjastoluokka: 85.3
Sidosasu: Nidottu
Koko: A4
Sivuja: 47

Kuulostaa ihan mielenkiintoiselta. Hiltusen tuotannosta tietyt fantasia-sarjikset ovat kiinnostaneet. Eniten olen pitänyt "Laulu yön lapsista"-albumin taiteesta.

Hiltusesta puhuttaessa tulee muuten mieleen muinoin kirppikseltä 5 markalla poimittu roolipeli ANKH - Adventures of the North-Kalevala Heroes (Nelospelit, 1988), jonka pääkuvittajana hän toimi.

[pertti jarla]

  Olihan tuo ihan jees. Hintaa ei ollut ainakaan Kulkukatin Pojassa pahasti, 12e. Kyllä tää Riutta oli parempaa avaruuslentelyä kuin vaikka Kari Leppäsen jutut, eli eteenpäin on maassamme menty. Amerikkalaisen populaarikulttuurin harrastaneisuus paistaa välillä (kinastelu ja pullistelu, viittaukset b-elokuviin, "jiihaa"-huudahdus), vaikka henkilökaarti on mukavan kansainvälinen. Pääosassa musta suomalainen.
  Parilla lisäsivulla olisi voinut syventää henkilökuvia ja antaa lisää painoa muutamille tarinassa eteen tuleville varsin isoille revelaatioille. Nyt loppu käydään vähän hätäseen läpi. Jatkossa toivoisinkin monen sivun mittaisia planeettaa suuremman avaruusaluksen lähestymisiä.
  Erityisesti on annettava arvoa sille, että esikuvat ovat kovassa scifi-kirjallisuudessa eikä missään Tähtien Sotassa.

[Veli Loponen]

Erityisesti on annettava arvoa sille, että esikuvat ovat kovassa scifi-kirjallisuudessa eikä missään Tähtien Sotassa.

Tää kuulostaa oikein hyvälle. Eilen koitin Akateemisesta ja Suomalaisesta tätä kattella, mutta kummassakaan ei näkynyt. Höh. No en kuitenkaan olis ostanut, odotan sitä kirjastoon, mutta kiinnostaa kovasti.

[Kapteeni Kenguru]

  Olihan tuo ihan jees. Hintaa ei ollut ainakaan Kulkukatin Pojassa pahasti, 12e.

Kauhee hinta. Mä sain kympillä.

Kvaakin ansiota on että kuulin tästäkin uutuudesta heti tuoreeltaan. Suomessa ei ilmesty saati tehdä todellakaan liikaa tieteissarjakuvaa ja jos tekijä on vielä herra Hiltunen niin ei tarvinnut kaupassa paljon pohtia ostopäätöstä. Nyt on sitten viikonlopuksi laatulukemista.

[Veli Loponen]

Tänään sitten viimein näin Riutan Akateemisessa. Kauaa en ehtiny selata, mutta vaikutti ihan perus-Hiltuselta. Ei lähelläkään niitten intiaani-albbujen tasoa, mutta ihan hyvältä näytti silti.

[Curtvile]

Tänään sitten viimein näin Riutan Akateemisessa. Kauaa en ehtiny selata, mutta vaikutti ihan perus-Hiltuselta. Ei lähelläkään niitten intiaani-albbujen tasoa, mutta ihan hyvältä näytti silti.

herra Hiltusellahan tyyli vaihtuu tarinan tyylilajin mukaan jossain määrin. Riutta on luettu ja ainakin ihmistä joka on kauan kaivannut mitään science fiction-sarjakuvaa julkaistavaksi tämä lämmittää.
Hintaa napsahti 12,75€. Olisi tuon halvemmallakin saanut, mutta omalta osaltani halusin tehdä tietäväksi että laadusta myös maksetaan.
Kiilaa kotimaisen scifin ykkössijalle ohi Maagor-Missabibin, Sinboz Hoixin, Konradin Orbiterin, Achilles Wiggenin, Koltan Perinnön ja Goretan. Tai Hang-overin.
Ei silti varmastikaan kaikkien herkku. Osa tuomitsee ennen lukemista tekijän perusteella ja tarina muistuttaa eräällä olennaisella tavalla John Carpenterin elokuvia: se ei ala alusta eikä pääty loppuun.
Varoituksista huolimatta tutustumisen arvoinen teos.

[VesaK]

Höh, Hiirimäelle ei tullut Hiltusta. "Tilaamalla saa", oli vastaus kun kyselin. Kai minä tilaan kaikki kirjat suoraan kotiin kohta. Menkööt kaupat konkkaan.

Varovaisia ovat, ylivarovaisia kirjakaupat nyt. Kuitenkin, siellä missä kaupataan Viiviä ja Wagneria pitäisi kaupattaman myös Petri Hiltusen albbareita. Ei kai se tilaaminen nyt niin raskasta oo asiakkaallekaan?

[pertti jarla]

Kiilaa kotimaisen scifin ykkössijalle ohi Maagor-Missabibin, Sinboz Hoixin, Konradin Orbiterin, Achilles Wiggenin, Koltan Perinnön ja Goretan. Tai Hang-overin.

Ja Ajan Vankien...kuvituksellisesti Hauhion Maan mies Marsissa on silti mielestäni vielä yliveto. Toivottavasti Riutta innottaa muitakin tekijöitä.

[Kapteeni Kenguru]

Arvostelu täällä, tiedoksi niille jotka eivät viitsi seurata Kvaakin etusivua.

Jonkin verran nyt ihmetyttää, miksi Marsiin matkaavalla aluksella, jossa on sensorit ulkolämpötilan ja -ilmanpaineen mittaamiseen, ei ole mitään laitteita kaasukehän koostumuksen tutkimiseen.

No niin no. Tulevaisuuden avaruusteknologiasta on vaikea sanoa mitään varmaa. Ehkäpä Marsissa jo on valmiiksi luotaimia mittaamassa kaasukehää ja siten kaasunmittauslaite jätettiin pois tarpeettomana? Tai insinöörille ei vain juolahtanut mieleen että sellainenkin olisi tarpeen? Eipä tuo kovin oleellinen osa tämän tarinan juonta ole, mitä nyt ehkä osaltaan muistuttaa että vaikka ihminen onkin keksinyt kaikenlaista niin silti aina jotakin tarpeellista jää puuttumaan. Jos massaspektrometri olisikin tullut mukaan niin sitten ympäristön tutkimus tyssäisi johonkin muuhun, kuten infrapunasäteilymittariin tai mustien aukkojen luotaimeen, näin ihan hatusta vedettynä.

Ei lähelläkään niitten intiaani-albbujen tasoa,

Pöh. Ihan varmaan on parempi ku inkkarit. Tai no, ainakin jos on kersana saanut yliannoksen länkkäreitä, niin sitten kyllä uppoaa nämä avaruuden mysteerit paremmin.

[Veli Loponen]

Pöh. Ihan varmaan on parempi ku inkkarit. Tai no, ainakin jos on kersana saanut yliannoksen länkkäreitä, niin sitten kyllä uppoaa nämä avaruuden mysteerit paremmin.

Tarkennuksena vielä, että tarkoitin kuvitusta. Tarinaa en vielä voi kommentoida, kun en ole lukenut, mutta mielenkiintoiselta vaikuttaa.

[Rovio]

Piirrosjälki vaikuttaa epävarmemmalta kuin aiemmin. Varsinkin taustojen osalta. Ihan kuin ei aina olisi itsekkään tietänyt mitä pitäisi piirtää. Tarkoitan siis kohtauksia aluksen sisällä.
Juoni oli viihdyttävä ja tosiaan tulee mieleen vanhemmat scifi elokuvat, mutta kuitenkin omaperäinen.
Hyvä teos Hiltuselta jälleen kerran. Takakannesta Saattoi vielä huomata 2006 ilmestyvän Väinämöinen 7.

[kitani]

En ole missään nimessä sci-fi fanaatikko tai ylipäätäänsä aihepiiristä mitään tietävä, mutta tykkäsin silti tästä. Hiukan lyhyt ja piirrosjälki ei ollut Hiltusen normaalia tasoa, mutta varsin mukava pienimuotoinen tarina, tykkäsin kun ei yritetty tehdä mitään eeppistä vaan esim. suurin ongelma oli kommunikaatiovaikeus. Jostain ihmeen syystä kaikki Joensuusta köytämäni kappaleet olivat luokattomassa kunnossa (kannet repeilleet ja ryttyiset) paitsi yksi jonka koppasin mukaan 9,95 hintaan.

[Turo]

Kirjastosta tarrautui vihdoin ja viimein tämäkin mukaani. Kaikilla on ollut jokin mielipide kannesta, mutta mielestäni se on varsin hieno.

Tarina alkoi hyvin suoraan toiminnasta. En tiedä olisiko tarinaan tuonut lisää syvyyttä matkan kuvaaminen. Alienissa tuntemattoman hätäkutsun luo meneminen toimi paremmin, kuin jos toiminta olisi alkanut suoraan Möhmiäisten kotopesästä.

Tarina veti hyvin sisäänsä, mutta kun uuden sivilisaation löytyminen astui kuvaan, se lopahti. Loppu tuntui kovin kiireellisesti tehdyltä, eikä loppuruutukaan vakuuttanut. Henkilöiden huolestuneet ilmeet taas toivat mieleen huonot näyttelijät.

[Curtvile]

Olen varsin varma että olen lukenut tämän tarinan jostain aikaisemmin. Ilmeisesti joku scifinovelli joka on voinut olla Portissa tai Tähtivaeltajassa. Jos ei niin sitten jossakin novelliantologiassa joita luin paljon englanniksi yhteen aikaan.

Aihehan ei ole kuitenkaan se maailman omaperäisin. Portin arvostelusta en kyllä samaa huomiota löytänyt.
Kuvin kommunikointia on monessakin scifi-jutussa.

Tarina veti hyvin sisäänsä, mutta kun uuden sivilisaation löytyminen astui kuvaan, se lopahti. Loppu tuntui kovin kiireellisesti tehdyltä, eikä loppuruutukaan vakuuttanut. Henkilöiden huolestuneet ilmeet taas toivat mieleen huonot näyttelijät.

Ehkä P.Hiltunen on lukenut viime aikoina liikaa Valentin Kalpaa?
Riutan nk. John Carpenter-lopetus jättää lukijalle paljon mietittävää ja tilanteen auki.
Veikkaan että tekijälle tämä on ollut parempi vaihtoehto kuin selittää asia puhki tai tempaista hihasta puolivillainen Deus Ex Machina.
En jaksa uskoa että Hiltunen palaa tämän albumin maailmaan aivan pian. jos niin käykin tarina jatkunee tilanteesta paljon myöhemmin, eikä välttämättä samoilla hahmoilla.