Nemo: River of Ghosts tuntui hieman paluulta alkuperäisiin Herrasmiehiin, mistä lie sellainen tunne pääsi toistuvasti opusta lukiessa iskemään.
Tarina oli koherentti esitys, eikä alkuasetelmien kanssa jääty tässäkään munimaan.
Jälleen muikeita viittauksia sinne ja tänne, monesti elokuviin painottuen, riitti.
Tämä oli varmaan nyt sitä, mitä Centuryn olisi pitänyt olla: elementtejä otettiin varsin hyvin tunnetusta populaarikulttuurikuvastosta, ei kovin kaukaa menneisyydestä, mutta hyvällä maulla ja mauttomuudella.
