No, ei minulla itsellä ole sinänsä valittamista.
Mutta olen kyllä samaa mieltä, että Hämärin kuvitituksen suhteen Marvelin toimitus on ollut nykyään aika ailahtelevainen. Dan Slott pitää kyllä sarjan tiukassa otteessa, ja kiinnostavana kokoajan. Muutos tuntuu muutokselta, ja tarina tarinalta. Mutta jotenkin tuo supersankarisarjakuvan perisynti, josta Jiksikin on jaksanut viisaasti muistuttaa, toteutuu Hämärissä turhan usein: sankaria ei vain osata haavoittaa pysyvästi.
Toki on monia tilanteita, jotka selkeästi potkivat Hämäriä matalaksi, ja kunnolla. Mutta jotenkin tätä elementtiä ei sitten hyödynnetä myöhemmin oikein. Ja muutenkin:
Ihan oikeasti. Jos näen vielä yhdenkin tarinan, jossa Peter valittaa että "Voi voi Ben-setä ja kaikki rakkaat, petin teidät kaikki, nyt minä luovutan vaikka olen selvinnyt pahemmastakin. Voi, miksi minun piti syödä perunalaatikkoa tänään haarukalla. Olisi pitänyt tietää, että minä kömpelö surkimus kuitenkin saan sen haarukan lentämään Carnagea silmään, ja nyt hän on kuollut, ja hän oli niin viaton massamurhaaja." (ja tietenkin valitus hoidetaan pois klassisella "Älä luovuta Hämähäkkimies. Me kaikki uskomme sinuun, ja meillä on nyt rauha. Carnagekin on nyt onnellinen, ja hän käyttää vaaleanpunaista rusettia symbioottipukunsa kanssa täällä taivaassa. Sinun pitää vain yrittää enemmän. Olet saanut paljon hyvää aikaan."), niin minä ihan jätän lukematta lehden loppuun.
Alkaa aidosti tuntua siltä että Tohtori Doom itkemässä WTC-tornin raunioilla on uskottavin draamakohtaus Hämärissä tällä vuosituhannella.
Guiseppe Camuncoli ja Stefano Caselli pitävät yllä tiukkaa yhdensuuntaista toimivaa linjaa. Mutta perverssiivinen Humberto Ramos dominoi lehteä vielä pitkään. Ryan Stegman tulee Casellin tilalle, ilmeisesti, Superior Spider-Manissä. Kokeilevammat jutut ovat siirtyneet Avenging Spider-Man lehteen, jossa kuvittajien nimet ovat suomalaisillekin tuttuja. Lehti ei muuten ole muutenkaan mitenkään hirveän huono.
Tarinat ovat usein viihteellistä perusmättöä, joka ei vaadi sen kummemmin mitään aiemman materiaalin tuntemista, vaikka samaan jatkumoon sijoittuukin. Lehti ei seuraa hirveämmin päälehden menoa, eli viittauksia päälehden eventteihin on harvoin, jos ollenkaan. Ainoat miinukset lehdellä on, että se on pelkkää team-uppia Kostajien jäsenten kanssa. Mutta ero on se, että toisin kuin esimerkiksi tulevissa The Amazing Spider-Manin team-up tarinoissa, ei tarvitse potea päänsärkyä siitä että mitähän pirua esim. Daredevil lehdessä on viimeaikoina tapahtunut, vaan tarinoissa keskitytään erittäin hyvällä maulla syventämään Hämärin suhdetta muihin Kostajat jäseniin yksi kerrallaan, ja tarinoiden meininki on usein hyvinkin pirteä, ja siksi se sopisi myös paremmin lasten käsiin. Ero TASM:n kokeileviin kuvittajiin on myös se, että piirtäjät ovat jo ns. ammattilaisia, ja kuten sanottua, tuttuja nimiä myös suomalaisille. Katsokaa itse:
http://www.spiderfan.org/comics/title/avenging_spiderman.htmlTietenkään kaikki lehdessä esiintyvät vierailijat eivät ole Kostajista.
Mutta ottaen huomioon, että kun kerta Ramos valloittaa lehden ainakin ens vuoden alkuun asti, olisi sopivaa, jos ens vuonna saataisiin johonkin koloon vähän rennompaa Hämäri meininkiä. Samallahan voitaisiin vähän kosiskella näillä maistiaisilla, että minkälaiset Marvel-hahmot ja piirtäjät uppoavat lukijoille, ja että olisiko lukijoilla jotain selkeämpää osviittaa siitä että mitä mahdollisesti voisi julkaista siinä mahdollisessa kolmannessa Marvel-lehdessä jota me kaikki kuitenkin aika sinnikkäästi ja objektiivisesti sekä odotamme ja toivomme.