Sarjakuva-Blueberryyn ihastuneena en voi kuin moittia elokuvaa. Tekotaiteellista roskaa. Psykedeeliset näyt olivat ärsyttävää animaatiopyöritystä, josta tuli suorastaan huono olo.
En ole Blueberry -sarjakuvia lukenut, varmaan pitäisi saada muutosta asiaan. Kounenin leffan yritys shamanismitrippailuun epäonnistumisessa olen samaa mieltä Jansa72:n kanssa. Digitaalinen efektimaailma ei riitä itsessään synnyttämään "loveenlankeamisen" illuusiota - joku olennainen substanssi jäi siltä osin, ja varmaan muutoinkin, elokuvasta uupumaan. Kounenin Blueberryn teon yhteydessä syntynyt Other Worlds -dokumentti shamanismista kiinnostaisi nähdä - onnistuuko hän siinä asiansa esittämisessä paremmin.
Muutoin minusta oli ihan sallittua (koska en ole Blueberry diggari) ja tuoretta ideatasolla ottaa hieman uutta näkövinkkeliä länkkäriaiheeseen, mutta ymmärrän hyvin myös fanien tyrmistyksen.
Ainoa hyvä länkkäri pitkiin aikoihin on Proposition - vaikka Australian mantereella tarpookin. Tyylikästä, esteettistä tylyilyä. Ehkä Nick Cavelta olisi odottanut hieman "sanomallisempaa" elokuvaa, mutta ehkä parempi näin - asiat esitetään asioina, ja Raamatun lukeminen jätetään toisiin kinkereihin.