No nyt on sitten Häyhäkin luettu.
En tiedä onko muilla samanlaisia tuntemuksia, mutta kuvitus tuntuu jotenkin "epätasaiselta", välillä ruudut ovat todella hienoja, erityisesti kun tarkka-ampujat kytistävät toisiaan Simunan jäädessä voitolle. Jotkut ruudut sen sijaan tuontuivat hieman vaisuilta, jotenkin jäi sellainen ajatus pääkoppaan kolkuttamaan että ne oli pikaisesti piirretty.
Miinusta pitää antaa mielestäni puutteellisesta murteelle kääntämisestä. Kaakkois-Suomen murteelle olisi ollut tunnusomaista kahdentaa konsonantti: Eli ei: "Pitää lähteä", vaan pikemminkin "Pittää lähtee".
Että semmosta. Miellyttävä esitys kuitenkin, ja himpun parempana kokonaisuutena pidän tätä kuin Törni-saagan ensimmäistä osaa, voi kuitenkin johtua siitäkin että Häyhä on paljon Törniä läheisempi hahmo.