Sarjakuvien arvo? Kysy täällä.

[Pässi]

Löydön kulttuurihistoriallista arvokkuutta lisää myös se, että kyseessä on uusimpiin painoksiin verrattuna hieman vähemmän sensuroitu laitos, jossa on hirvittävää rasismia.

[teha]

Tämä saattaa olla ihan hakuammuntaa, ja itsellänikin voi olla väärä mielikuva, mutta muistelisin 80-luvulla paikallisessa kirjastossa olleen tuonnäköisiä lainakappaleita. Luulisisin, että kirjasto oli itse tehnyt pehmeäkantisista sarjakuvista kovakantisen ja enemmän käyttöä kestävän version, mutta olisikohan ne kovakantiset versiot voineet tulla suoraan kustantajalta?

Mutta kuten sanoin, itsellänikin muistikuva noista "kovakantisista" versioista on vähän jo huteranoloinen, joten tämä on pelkkää mutua.

Onkohan muilla vastaanvanlaisia muistikuvia?

[Timo Ronkainen]

On, mutta silloinhan siellä olis jossain kirjaston leimoja yms. Ettei olis jonkun itselleen teettämä sidos?

Timo

[Henendo]

En asiasta varsinaisesti ymmärrä mitään, mutta minäkin muistelisin nähneeni ja jopa lainanneeni nassikkana jonkin kovakantisen Tintti-albumin. En ole varma, mutta muistelisin kyseessä olleen Tintti neuvostojen maassa.

EDIT: Lisää muistoja tulvii mieleen. Olen nyt erittäin varma, että olen lainannut kovakantisia Tinttejä. Mieleen hiipi äkkiä muistikuvia Särkyneestä korvasta ja Seikkailusta Punaisella merellä kovakantisina versioina.

[Czaba]

Tämä saattaa olla ihan hakuammuntaa, ja itsellänikin voi olla väärä mielikuva, mutta muistelisin 80-luvulla paikallisessa kirjastossa olleen tuonnäköisiä lainakappaleita.

Onkohan muilla vastaanvanlaisia muistikuvia?

Pitää paikkansa, kirjastoissa oli -70 luvun lopulla ja myöhemmin juuri tuollaisia kovakantisiksi "muutettuja" kappaleita erilaisista sarjoista. Yleensä niissä oli muovit päällä, mutta ei ihan aina.  Myös tavallisista pokkareista kirjastot saattoivat useinkin tilata kestävämmän kovakantisen version.

Sitä en tiedä missä kirjansitomossa(?) muutostyö oli tehty.

[Coppola]

Albumi on kovia kansia ja vihreää selkämystä lukuunottamatta ulkoasultaan täysin samanlainen kuin vastaava pehmeäkantinen vuoden 1978 painos. ISBN on sama ja hintakin 11,80. Mitään kirjaston leimoja ei ole.

Nyt kun tätä tässä syynäilen niin alkaa vaikuttaa siltä, että todellakin nidottuun albumiin on vain laitettu kovat kannet. Tosin tämä on tehty hyvin ammattimaisesti kun selässäkin on tuo albumin nimi.

Itse myös mietin, että onko joku vain teetättänyt itselleen kovakantisen. Mutta silloin en keksi tuolle numerolle mitään selitystä. Lisäksi huomasin vasta, että yläpakassa selän vieressä on siististi tekstatut kirjaimet "Fi".

Ohessa vielä toinen kuva. Ehkä tämä arvoitus alkaa pikkuhiljaa ratketa...

[Timo Ronkainen]

Kyllä on ihan kirjastokappaleen näköinen, mutta oudoksuttaa noitten leimojen puuttuminen. Ymmärtääkseni Kirjastopalvelulla on ainakin joskus ollut sidontapalvelu kirjastoille. Muun muassa Turun kirjastossa muistan nähneeni useita vanhempia kirjoja (ei sarjakuvia), joiden selkämykseen on vielä painettu Turun kirjaston insignia.

Timo

[Petteri Oja]

Kyllä on ihan kirjastokappaleen näköinen, mutta oudoksuttaa noitten leimojen puuttuminen.

Jep. Mäkin olen lainannut penskana vastaavia kirjastoista, selkämyksessä oli nimi just tuolla tavalla.

[Barksi]

Itse aikoinani ostin kovakantisen Aku Ankan taskarin, joka on juurikin samanlainen kuin kirjastoissa yleensä ovat. Leimat kuitenkin puuttuivat. Onkohan mahdollista, että noita kirjoja on sidottu kovakantisikisi enemmänkin, ikään kuin varmuuden vuoksi. Vain osa on sitten mennyt kirjastoihin asti.

[Coppola]

Eli voisiko tuo numero kenties olla jokin kirjaston oma numerointi esim. sarjakuville? Tosin mitään leimoja tai kirjaston tunnuksia/merkintöjä, lainakortin taskua tai sen jättämiä jälkiä ei siis kirjasta löydy.

Jospa joku yksityinen keräilijä on teetättänyt kovat kannet ja samalla numeroinut kokoelmaansa?

Jos tämä tosiaan on entinen kirjaston kappale niin ihmeen vähän näitä näkee. Kun ei tuota ikääkään sentään niin mahdottoman paljon albumilla ole. Luulisi äkkiseltään että noita vanhoja kirjastonpoistoja tulisi vastaan vähän väliä, mutta tämä on ainakin minulle ensimmäinen tapaus laatuaan. Tosin olen kyllä viettänyt hiljaiseloa viimeiset 20 vuotta ja vasta herännyt nuoruuteni sarjakuvainnostukseen uudestaan.

Mutta taitaa siis olla niin, että mitenkään erityisen arvokas tämä kappale ei ole?

[Curtvile]

Itse aikoinani ostin kovakantisen Aku Ankan taskarin, joka on juurikin samanlainen kuin kirjastoissa yleensä ovat. Leimat kuitenkin puuttuivat. Onkohan mahdollista, että noita kirjoja on sidottu kovakantisikisi enemmänkin, ikään kuin varmuuden vuoksi. Vain osa on sitten mennyt kirjastoihin asti.

tai toistepäin.
eihän millään alalla, hyvänen aika, mitään ikinä mene firabelinä ohi virallisten kanavoiden.

useimmissa tuotteita tekevissä tahoissa varsinkin ns. nollasarjasta jonka pitäisi mennä makkeliksi päätyy kummasti työntekijöille ja lähipiirille.
ihmisiä nekin vaan ovat.

joskus nuorempana törmäsin noihin kovakantisiin versioihin tinteistä divareissa, mutta omassa käytössä ja hyllyssä pehmytkantiset olivat vieneet voiton jo silloin.

[VesaK]

Kampintorin antikvariaatissa oli joitakin vuosia sitten myynnissä jonkun keräilijän kokoelma, tämä oli sidotuttanut mm. Lucky Luket koviin kansiin. On kai siellä vieläkin ylähyllyllä jotain Hopeanuolen vuosikertoja kovakantisina.

Kauan sitten Helsingin sarjakuvafestivaaleilla Kirjastopalvelu myi koviin kansiin eli kirjastokäyttöön "vahvistettuja" albumeita. Niissä ei tietenkään ollut mitään kirjastojen leimoja, leimaamisesta huolehtivat opukset käyttöönsä hankkineet kirjastot itse.

Mitään superarvokkaita tuollaiset eivät ole, koska keräilyarvohan on kärsinyt muokkaamisesta, vaikka teos sinänsä olisi nyt kestävämpi ja tyylikkäämpi.

Kovissa kansissa tulivat alkujaan vain WSOYn 1960-luvun alussa julkaisemat neljä Tinttiä, ensimmäiset Asterixit (ilmeisesti ainakin ensipainokset Kleopatrasta ja Päälliköiden ottelusta), Valerianeista Varjojen lähettiläs ja Päiväntasauksen sankarit sekä Bilalin Jumalaton näytelmä (Tammen julkaisemat 1. painokset). 

[EetuT]

Mutta taitaa siis olla niin, että mitenkään erityisen arvokas tämä kappale ei ole?

Käsittääkseni tuo on kirjaston teettämä sidos. Ilmeisesti tuo ei ole ikinä päätynyt kirjastoon, tai on ollut jossain ei lainattavien osastolla.

Yksittäistä tuollaista on hinnallisesti hiukan hankala lähteä arvostamaan. Asia olisi eri, jos olisi koko sarja tuollaisia 1.painoksista tehtyjä, ilman leimoja ja muoveja. Nyrkkisääntönä voi pitää, että itse sidotetut vuosikerrat ja albumit laskevat tuotteen hintaa verrattuna alkuperäisiin lehtiin ja albumeihin, vaikka ne olisivat erittäin ammattitaitoisesti tehtyjä. Kustantajansidoksissa hinta on yleensä hiukan matalampi tai sama kuin alkuperäisissä lehdissä. Tämä Tintti on kai, sitten jossain kirjasitomossa teetetyn ja kustantajansidoksen väliltä.

Jos tämä tosiaan on entinen kirjaston kappale niin ihmeen vähän näitä näkee. Kun ei tuota ikääkään sentään niin mahdottoman paljon albumilla ole. Luulisi äkkiseltään että noita vanhoja kirjastonpoistoja tulisi vastaan vähän väliä,

Näkyykö kirjastoissa tai kirjastonpoistoissa ylipäätään paljon Tintin 1.painoksia? Kuvittelisin, että ne on luettu totaalisen puhki.

[luuna]

Aku Ankan taskukirjoista liikkui noita kovakantisia kirjaston painoksia muutamia vuosia sitten Tampereella. Muistaakseni oli nroita välilta 20-50 tai tuonnepäin, lukukappaleiksi mainioita käräilyyn ei.

Asterixeja ilmestyi kovakantisina aikoinaan kuusi ensimmäistä, olivat silloin kestoltaa paljon huonompia kuin pehmeät siksi varmaan lopetettiin niiden tekeminen. Noissa en ole nähnyt koskaan mitään kirjaston merkintöjä ja siksi ovat keräilyllisesti ihan kysyttyjäkin.

Nämä myöhemmin kirjastojen muovittamat ja kovettamakantiset ovat täysin eri juttu eikä niitä pidä sekoittaman kustantajan vastaaviin.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Joo, kaikki merkit vihjaavat kirjaston kappaleeseen.

- ”FI”-teksti viittaa kirjastoon, jossa on monenkielisiä teoksia.

- Julkinen kirjasto teetätti ainakin 70- ja 80-luvuilla tuollaisia kansia ja selkämyksiä.

- Otava olisi todennäköisesti poistanut tai muuttanut tekstejä, jos se olisi tehnyt albumista eripainoksen.

- Jos sivut on koottu yhteen liimalla eikä langalla, sekin vahvistaa sitä, että albumi on ollut alun perin pehmeäkantinen.

Mielestäni numero 3190, jos se on kappaleen numero, saattaa tarkoittaa sitä, että albumi on peräisin jonkin koulun tai isohkon yhdistyksen kirjastosta. Tosin nekin usein leimaavat kirjansa.

Kuten jo todettu, arvon kannalta on huono asia, jos julkaisu ei ole alkuperäisessä asussaan. Hyvä kun tuota ei kuitenkaan ole muovitettu ja leimattu.

Myyjä väitti, että kysymyksessä on jonkinlainen "suljettu" numeroitu painos.

Voit vähän kuittailla myyjälle ”suljetusta” numeroidusta painoksesta.