Tuli hankittua ja luettua 90-luvun alussa julkaistu Mikki ja Hessu mullin mallin. Opus on isokokoinen jättikirja, n. 160 sivua. Itse kuulun vanhemman polven italialaisten disney-kuvittajien ihailijoihin. Tältä pohjalta hankinta oli järisyttävän hyvä! Kirjassa oli kymmenen Mikki-tarinaa, jotka oli piirretty vuosina 1977-83. Massimo De Vita vastasi suurimmasta osasta tarinoista, mutta mukana oli myös pari Cavazzanoa ja yksi Carpi. Tarinat olivat siis ajalta, jolloin koko kolmikko oli mielestäni vielä parhaimmillaan. Myös käsikirjoitukset olivat tasaisen hyvää huippuluokkaa, ainostaan yhden tarinan laskisin keskitasoiseksi. Painojälki oli huippuhyvää eli ei jälkeäkään esim. nykyajan pikselöitymisestä tai rasteroitumisesta. Lisäksi suurin osa tarinoista on julkaistu Suomessa vain ja ainoastaan tässä teoksessa.
Täältä tarkemmin:
http://coa.inducks.org/issue.php?c=fi/M%201991On ihan pakko todeta, että tällaisia teoksia ei enää julkaista. On sattumaa, että tekijät sattuivat olemaan mieleisiäni. Silti ihmettelen, jos joku ei näistä tarinoista pidä. Kirjan esipuheessa mainittiin italialaisten topolino (eli Mikki)-tarinoiden olleen aikuisille suunnattuja. Nykyään niin ei enää aina ole. Aikuismaisesta otteesta näissä tarinoissa pystyvät nauttimaan kuitenkin myös lapset. Tämä kaikki on kuitenkin mutua ja subjektiivista ajattelua. Kaikkein suurin, todella merkittävä ero nykyjulkaisuihin oli kuitenkin siinä, että teoksessa ei oltu sorruttu kompromisseihin. Oli haluttu julkaista hyviä italialaisia Mikki tarinoita tietyltä aika-kaudelta. Piste. Nykyään periaate tuntuu olevan se, että halutaan miellyttää kaikkia ja lopputulos on melkein aina "jokaiselle jotakin, mutta ei kenellekään riittävästi".
Jos joku hyvien Mikki-tarinoiden ja Italian wanhemman kaartin piirtäjiä ihaileva henkilö ei ole tätä lukenut, niin kehotan menemään oitis lähimpään kirjastoon ai divariin. Kyllä kannattaa!