Pekka Puupää painolaattoja

[Rami Selin]

Enpä muista tuollaista koskaan lukeneeni. Ehkä pitäisi vaivautua vierailemaan kirjastossa. Tai ehkä pitäisi palata luokaan piirtämään sivuja puhtaaksi. Kello on 10:40 ja minä olen istuskellut jo tunnin koneella.

Ääh. Ehtii ne viikonloppunakin tekemään.

[oskari]

Tuollaisen laatan nimi taitaa kliché eli "klisee" savolaisittain. Sanomalehtien kohopainoladelmaan noita on paljon aikanaan käytetty ja samat laatat on voineet kiertää useammassakin painotalossa ja päätyä sitten takaisin oikeudenomistajalle. Useimmiten tuo metalli on jonkinlainen sinkkipohjainen seos ja osa kuvasta tehdään syövyttämällä ja isommat alueet poistetaan jyrsimällä.

[Timo Ronkainen]

Mainostetaan ny tota Fogeli-kirjan arvosteluu.
http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=553

Timo

[PK. sittnikow]

Mulla on niitä vanhoja kirjoja kanssa pari ja toinen oli painettu jossain Hämeen kirjapainossa tms. ja toinen oli Jaarli -nimisessä painossa, joka sekin sijaitsi ilmeisesti Hämeessä. Mahdollisesti ehkä jopa sama paino?

Moi.
Vieläkö noista mitään on jäljellä.
Saatan olla vähän" myöhässä (ilm.sp)..

info@sittnikow.fi    P.0400-790949

[kyösti]

Tuon mukanani Sarjakuva-Festivaaleille lauantaina 8.9. kassillisen hyväkuntoisia Pekka Puupää -painolaattoja. Setissä on kahdeksan kokonaista tarinaa ja jokaisessa tarinassa on kaksi laattaa.

Kiinnostuneet voivat tulla ihailemaan ja ostamaan la-su niitä Arktisen Banaanin osastolta.

[Darth Mika]

Ostin Iirikseltä noita Pekka Puupää-painolaattoja ja huomasin muutamia juttuja.

Paperipäällysteiset paperilaatat:
Itse laatta on naulattu tuohon vaneripuualustaan kiinni ja koko hoito on paketoitu paperilla. Paketin päälle on liimattu laatassa oleva kuva. Höyrystitin tuon paperisen sarjakuvan pois siitä ja se alla on toinen Pekka Puupää-sarjakuva, jostain toisesta laatasta.
Sitten näiden puupalojen toisella puolella on liimattu pahvinpala ja siinä usein jostain lehdestä sivu.
Olisiko nää laatat peräisin joko Kuluttajain lehdestä, jossa julkaistiin Pekka Puupäätä (1925-1952) vai onko nää Elanto-lehden laattoja, jossa Puupäätä julkaistiin taas (1927-1970).
Nuo sanomalehden palaset on meinaa vanhan näköisiä. Mitään vuosilukua en löytänyt. En meinaa usko, että nämä olisivat niistä Pekka Puupää-kirjoista peräisin.

Ola Fogelberg signeerasi omat piirustuksensa "Fogeli" nimellä. Mulla on 2 kpl tämmöisiä signeerauksia. Onko Toton tekemissä myös Fogelin signeeraus. Yhdessä näistä mun painolaatoista ei ole Fogeli-signeerausta...onko se siis Toton tekemä.

Sitten haluisin kysyä, että voiko näitä painolaattoja pestä märällä hammasharjalla, koska paperi on jämähtänyt tuohon laatan pintaan. Eihän se pilaa tätä laattaa mitenkään.

Nyt onkin sitten kova etsiminen, että milloin nämä laatat on julkaistu.

Olen kyllä tosi iloinen, että sain nämä. Tämähän on Suomen sarjakuvahistoriaa ja kuuluisivat oikeasti museoon. Mä en ainakaan luovu näistä ikinä.

Tuolla niitä on vielä myynnissä...
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,17393.0.html

[Markku Jalava]

[



Ostin itsekin Kyöstiltä kaksi laattaa Sarjisfestareilta kolme vuotta sitten.

Kyseessä olevat laatat on tarkoitettu kohopainoa varten, joka oli ennen hallitseva painomenetelmä, mutta nyt se on lähes kuollut.

Laattojen valmistus sujui seuraavasti: Ensin otettiin viivapiirroksesta negafilmi, joka kopioitiin valottamalla sinkkilevylle. Se sitten syövytettiin typpihapolla. Syövytyskone keksittiin 1950-luvulla, sitä ennen laattaa huiluteltiin typpihapossa käsivoimin. Sitten laatasta jyrsittiin ylimääräiset roskat pois ja laatta oli valmis. Ennen 1960-lukua laatta kiinnitettiin kuvalaattafanerille ja myöhemmin metallialustalle, joka laitettin ladelmaan.

Oikea ammattinimike on kemigrafi. Heitä oli kolmea sorttia: Valokuvaajia, kopisteja ja syövyttäjiä. Offset syrjäytti 1980-lukuun mennessä kohopainon lähes täydellisesti eikä nykyään kuvalaattoja valmista Suomessa kuin yksi tekijä, hänkin ilmeisesti hyvin pienessä mittakaavassa.

Olen nähnyt kuvalaattojen valmistusta paikan päällä, isäni oli kemigrafisyövyttäjä. Hän vaihtoi ammattia 1970-luvulla.

Laatat kestävät hyvin pesua kovallakin harjalla.

Kuulisin mielelläni missä PP-laattoja on käytetty.

[Darth Mika]

[
Kyseessä olevat laatat on tarkoitettu kohopainoa varten, joka oli ennen hallitseva painomenetelmä, mutta nyt se on lähes kuollut.

Laattojen valmistus sujui seuraavasti: Ensin otettiin viivapiirroksesta negafilmi, joka kopioitiin valottamalla sinkkilevylle. Se sitten syövytettiin typpihapolla. Syövytyskone keksittiin 1950-luvulla, sitä ennen laattaa huiluteltiin typpihapossa käsivoimin. Sitten laatasta jyrsittiin ylimääräiset roskat pois ja laatta oli valmis. Ennen 1960-lukua laatta kiinnitettiin kuvalaattafanerille ja myöhemmin metallialustalle, joka laitettin ladelmaan.

Siis onko nää Pekka Puupää-laatat 1950-luvun tekniikalla tehty. Ei siis ole mahdollista, että olisivat 1925-1949 tehtyjä.

[Markku Jalava]

Siis onko nää Pekka Puupää-laatat 1950-luvun tekniikalla tehty. Ei siis ole mahdollista, että olisivat 1925-1949 tehtyjä.

Valmiista laatasta ei käsittääkseni voi sanoa onko se käsin- vai konesyövytetty. Lopputulos on samanlainen.

[willeristi]

Ostin kaksi laattaa, toinen on kiinni puupalassa, toinen on irrallinen.
Puupalassa olevan kuvan löysin Puupäen parhaat 7 -kirjasta sivulta 58.

Kustantaja on Kustannus-Mäkelä Oy, 1994.
Oheisessa kuvassa on yläpuolinen kuvarivi kirjasta ja sen alapuolella
on metallilaatan paperikuva. Laitoin laatan polypropeenipussiin, jota
noki ei  leviä ympäriinsä.
Irrallisen laatan kuvia en ole vielä löytänyt Puupää-kirjoistani.