Jaha, nyt näyttää siltä että saavun paikalle sunnuntaiksi. Kun vielä olen saanut hiljattain töitä, niin taskut täynnä rahaa ja "kun kerran tänne asti on tultu" -fiilis päällä erittäin todennäköisesti tulen tekemään muitakin hankintoja kuin Blacksadin albumin. Että vinkkinä vain myyjille, että laittakaas Blacksad hyvin esille, sekä muutkin albumit mistä kuvittelisitte minun pitävän.
Sitten vielä erityisesti vinkki pienlehtikauppiaille: Ei sitä elämäntarinaanne tarvitse nyt ihan välttämättä kertoa jokaiselle joka tulee kahta metriä lähemmäs.
Kun viimeksi kävin sarjisfestareilla pari vuotta sitten hakemassa Nemin nimikirjoituksen, käynti pienlehtitaivaassa oli hieman vaivaannuttava kokemus, sillä myyjät tuntuivat alkavan höpöttää kun vain vilkaisikin myyyntipöydän suuntaan. Muistaakseni muiltakin tuli tuollaisia kommentteja aikoinaan, en nyt jaksa etsiä sitä ketjua.
Tietysti jotkut ovat sosiaalisempia ja kiinnostuneita juttelemaan ihmisten kanssa. Myyntityö vaatii psykologista silmää, että tietää millä tavalla kannattaa lähestyä erilaisia potentiaalisia asiakkaita. Että jos Sinulla, hyvä lukija, on myynnissä omakustanteita, niin jos pöytäsi viereen ilmestyy iso setä kokomustissa kannattaa jättää myyntipuheet vähemmälle, se saatan olla minä.
Tervetuloa kapitalistiseen yhteiskuntaan. Kukaan ei sanonut että myyntityö olisi helppoa. Mutta jos itse tuote on hyvä, kyllä se kaupaksi menee olipa myyjä minkälainen tahansa. Eli panostetaan siihen tuotteeseen eikä treenata enää himassa niitä myyntimonologeja.
