Taide ja arkkitehtuuri sarjakuvissa

[Lurker]

THROON-planeetalla on vain yksi jättiläiskaupunki, jossa kaikki asuvat. Throonilaiset vihaavat koko maailmankaikkeutta. Maan asukkaiden olisi varmasti käynyt samoin, ellei Jumala olisi pistänyt loppua koko projektille kielten sekoittamisella.

Terasmiehen poika 1/1965 ja Allain Manneson Mallet'n Baabelin torni 1600-luvulta.

Teräsmiehen pojatkin ovat syvällistä luettavaa...

1. Moos.11:1-9
5. Herra tuli katsomaan kaupunkia ja tornia, jota ihmiset rakensivat, 6. ja sanoi: "Siinä he nyt ovat, yksi kansa, jolla on yksi ja sama kieli. Tämä, mitä he ovat saaneet aikaan, on vasta alkua. Nyt he pystyvät tekemään mitä tahansa. 7. Menkäämme sekoittamaan heidän kielensä, niin etteivät he ymmärrä toistensa puhetta."  

[V3§a V1tikain3n]

Kvaakissa on paljon nuoria lukijoita, jotka eivät välttämättä tunne näitä taiteen mestariteoksia. Ja vaikka Salvador Dali olisikin tuttu nimi, kuinka moni tietää taulun nimen tai nimet. Sehän tunnetaan yleisesti nimellä Muiston pysyvyys (The Persistence of Memory, La persistencia de la memoria) tai Pehmeät kellot (Soft Watches). Dali maalasi taululle myös "jatko-osan", Muiston pysyvyyden hajoaminen (The Disintegration of the Persistence of Memory, La desintegración de la persistencia de la memoria).

Wikipedia tietää kertoa, että maalausta on käytetty taustana jopa Putte Possussa!
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Persistence_of_Memory

Hyvä suomenkielinen Dali-linkki:
http://www.kotinet.com/tuomas.valtanen/dali/

Muistelen että Teräsmies Helsingissä -albumissa Teris olisi loppupuolella kovistellessaan pahista sulattanut lämpökatseellaan yhden kellon pöydän reunalle.

[Veli Loponen]

Aivan oikein muistelet:

[Lurker]

ROAD TO PERDITION – MATKALLA PERDITIONIIN on sarjakuva, josta on tehty elokuva, mutta jo sarjakuvassa oli paljon viittauksia elokuvaan. Tässä yksi Richard Raynerin kunnianosoituksista. Tunnistatteko elokuvan?

Huomasittehan aikoinaan Egmontin sivuilta Maxin haastattelun

[Tuukka Saturi]

Minulla oli muistikuva, että sen Dalin taulun nimi olisi ollut "laiskat kellot". :/

[Anssi Rauhala]

... sarjakuvassa oli paljon viittauksia elokuvaan. Tässä yksi Richard Raynerin kunnianosoituksista. Tunnistatteko elokuvan?

Eikös siinä vain olekin Orson Welles voimansa päivinä, Harry Limena elokuvassa Kolmas Mies. Suvereenisti yksi hienoimpia koskaan tehtyjä elokuvia. Tai sitten puhun läpiä päähäni.

[Asko AA]

Eikös siinä vain olekin Orson Welles voimansa päivinä, Harry Limena elokuvassa Kolmas Mies. Suvereenisti yksi hienoimpia koskaan tehtyjä elokuvia. Tai sitten puhun läpiä päähäni.

Et puhu.

Nerokas elokuva metatasojaan myöten - ja silti realismissaan kouriintuntuva. 
Amerikkalainen länkkärikirjailija (Joseph Cotten) aidon sodanjälkeisen mysteerin riepoteltavana ja kiehtovan "kuolleen miehen" ja antisankari Limen marionettina Wienin raunioiden keskellä ja viemäriverkoston uumenissa.
Carol Reed ottaa Wellesin karismasta kaiken irti. Jo pelkkä Limen näyttämölle ilmaantuminen on sävähdyttävän hieno.

[Antti Vainio]

Näin tuon vasta jotain vuosia sitten kun se oli Rexissä mutta kerrankin klassikko oli juuri niin hyvä kuin mitä siitä on sanottu. Minulla on sellainen mielikuva että Harry Lime ilmaantuu vasta aika elokuvan lopussa vaikka juuri Welles on se mikä kaikille tulee elokuvasta mieleen. Olisipa kiva nähdä se taas, pyydä Asko broidiltasi  että laittasi  sen   Orioniin kaiken kansan nähtäväksi

[Lurker]

Gravettin artikkeli (näyttelykataloogin teksti) käsittelee pikemminkin sarjakuvaa taiteessa kuin toisinpäin, mutta mielenkiintoista luettavaa silti...

INTIMATE & STRANGE SITUATIONS

[envis]

Ja nythän tuossa tuli Mäkelältä Kuolematon mestariteos, sitä voi lukea vaikka miten paljon ilman että intertekstuaalisuuden huumasta pääsee 

[Ainur]

Surrealismin suhteen voi kysyä, mistä suunnasta ne vaikutteet ovat tulleet. Että on se joskus toisinkin päin.

Tässä yhteydessä sopii ehkä mainita saksalais-amerikkalainen taiteilija ja sarjakuvanpiirtäjä Lyonel Feininger, jonka karriääriin mahtui sekä nerokkaat Kin-der-Kids-sarjakuvat USA:ssa (1909, kun saksalaisuus oli vielä valttia markkinoilla) että opettajan virka urauurtavassa Bauhaus-muotoilukoulussa Saksassa. Hän yhdisti kubismia ja ekspressionismia sekä taiteessaan että sarjakuvissaan, vaikea sanoa kumpi media ruokki kumpaa. Harmi että sarjakuvaura jäi lyhyeksi. Kävin joulukuussa Berliinissä Bauhaus-museossa ja Feiningerin työt jäivät parhaiten mieleen. Netistä on vain vähän vaikea pikaselailulla löytää kattavaa kuvausta.

http://lambiek.net/artists/f/feininger_l.htm

http://madinkbeard.com/blog/archives/the-comic-strip-art-of-lyonel-feininger

Kuvitus Bauhausin manifestiin 1919, jonka kautta saamme myös ujutettua arkkitehtuurin mukaan aiheeseen: "Kaiken luovan toiminnan lopullinen päämäärä on rakennus!"
http://www.bauhaus.de/english/bauhaus1919/manifest1919.htm

Taitessta ja sarjakuvista tulee mieleen vanha väittelynaihe korkea- ja popkulttuurin eroista. En tiedä tuottiko Bauhaus sarjakuvia (kollaaseja joissa on sarjakuvamaista merkkikieltä olen kyllä nähnyt) mutta manifeston mukaan koulu halusi rikkoa rajoja, ainakin taiteen ja käsityön välillä. Ajatus kiehtoo minua, koska sarjakuvanpiirtäminen on mielestäni molempia asioita.

Natsien päästyä valtaan Feiningerin työt tuomittiin "entartete Kunstiksi" ja mies joutui maanpakoon USA:han. Kauniita ja vaarallisia kuvia siis:

http://reisserbilder.at/index.asp?produktsuche=Feininger

[Lurker]

Lyonel Feiningerin töitä löytyy myös MoMAn sivuilta.

Omakuvakin on joukossa, ja ohessa.

Käväiskää myös Kongressin kirjastossa, isoja kuvia.

Mitenkähän Suomessa etenee se kansallisaarteiden digitointiprojekti? Ja onko joukossa vanhaa sarjakuvaa?

[envis]

Apua kaipaan! Muistaako kukaan sellaisia albumeita, joissa on mukana taideteoksia muutenkin kuin pastisseina (esim. ketjun ensimmäisen esimerkin ja Tuntemattoman mestariteoksen kaltaisesti)? Itselläni on hämärä mielikuva jostain Ankardosta, jossa olisi ollut Magritten maalaus mukana. Vai oliko se joku muu albumi?.. Eikä tarvitse olla pelkkää maalaustaidetta, myös patsaat jne. muut käyvät, kunhan selkeästi esittävät jo tehtyä teosta, eivätkä vain mukaile tai lainaa tms.

(Mun olisi tarkoituksenani tutkia gradussani ekfrasiks-käsitteen mahdollisuutta sarjakuvassa. Kun perinteisesti ekfrasis on liitetty vain kirjallisuuteen, ja mä haluan eritellä, mitkä ovat sarjakuvan (kuvallissanalliskerronnalliset) keinot tuottaa uudelleen jo tehtyjä representaatioita. Ja luulen tarvitsevani lisää ensisijaista lähdemateriaalia.)

[Lurker]

Tavattoman mielenkiintoinen gradun aihe! Kerro ihmeessä löydöistäsi täällä.

[keijoahlqvist]

Eikä tarvitse olla pelkkää maalaustaidetta, myös patsaat jne. muut käyvät, kunhan selkeästi esittävät jo tehtyä teosta, eivätkä vain mukaile tai lainaa tms.

Vois kuvitella että kaupunkikuvassa esiintyviä veistoksia löytyy, olisiko kolmeaseppää, asemanpatsaita, paavonurmea ja sibeliusmonumenttia Tarmo Koiviston tuotannossa? Arto Nyyssönen ja Neekeri-Artsiessa oli hienoja miljöitä. Olisiko pariisilaisia pystejä Tardin sarjakuvissa? Mona Lisa tai Guernica lie vilahtanut. Kaipa olet googletellut.

Ainakin Regis Franc on kuvannut Vapauden patsasta rakennusvaiheessaan Pariisissa. Spiegelman käsitteli Picassoa siinä veikeässä yksityisetsivätarinassa (Midget Detective).