Feux on Mattottin käsikirjoittama. Ei olisi voinut toivoa sitä parempaa vertaistukea, kun luin sen armeijassa ollessani, samankaltaista vieraantuneisuutta potien. Kiva, etteivät sana ja kuvat ole aina niin ilmeisessä syy-yhteydessä, vaan varaa jätetään myös niiden kokemiselle ilman että se tuntuu teeskennellyltä.
Samaan tapaan ihmisen suhdetta primitiivisiin vietteihinsä kuvaa Kramskyn kanssa tehty sarjakuvasovitus Dr.Jekyll & Mr.Hyde, jota tuossa aiemmin kehuinkin. Vapaus irrottautua järkevyyden tukahduttamasta olemassaolosta hetkellisten mielenjohteiden pyörteisiin on puhdistavaa ja aina ajankohtaista.
Mattottin tyyli ei ole niin raakaa kuin Feuxissa, vaan hahmot ovat ilmeikkäämpiä ja sivusommittelu hallitumpaa. Onko se niin parempi lienee makuasia. Minä tykkään.
Helsingin pääkirjastosta voi tämän lainata, Fennicasta ostaa.
(englanninkielinen)