Ihmeneloset oli kevyttä kesähömppää, mutta varsin onnistunutta sellaista. Elokuva viihdytti mukavasti tunnin ja neljäkymmentäviisi minuuttia, eikä sortunut genren helmasyntiin ja ottanut itseään liian vakavasti. Dialogi oli kautta linjan yllättävän onnistunutta, ja etenkin päähenkilöiden väliseen sanailuun oli saatu hyvin kipinää. Vauhtia pidettiin alusta alkaen päällä, eikä turhaan selittelyyn sorruttu. Siltakohtaus oli komea, ja jätti varjoonsa ns. loppuhuipennuksen.
Alkuperäinen Ihmeneloset on jäänyt sen verran etäisemmäksi, etten osannut bongata edes suurempia tyylirikkoja. Tohtori Doom ei kyllä ollut hahmona yhtä vakuuttava sarjakuvassa, ja ehkä Möykyn tragediaan olisi voitu syventyä aavistuksen verran enemmän.
Näyttelijät eivät olleet erityisen mieleenpainuvia, vaan kuuluivat enemmän tai vähemmän Pyhän Keskinkertaisuuden veljeskuntaan. Chiklis oli sinänsä vaikuttava Möykky. Lähin vertailukohta voisi olla Ron Perlman Hellboyna. Jessica Alba ei ole vielä toistaiseksi onnistunut vakuuttamaan minua siitä, että on jotakin muuta kuin kauniit kasvot.
Olen kerrankin positiivinen ja annan arvosanaksi kokonaiset * * * 1/2 mollukkaa.
Duumi oli surkea modernisoitu tekele (Metallimies!!!??? Mukana lennolla?
!!!) ja Johnnyn lumiskeittaus typerää.
Eikö Johnny Storm ole sarjakuvissakin ollut jonkin sortin huimapää? Lumilautailu sopii siis kaverin profiiliin ihan hyvin, vaikka kyllä niissä extreme-lajeissa kieltämättä vähän haiskahti teinien kosiskelu.