Asterix

[Sampsa Kuukasjärvi]

No, kyllä tuossa kappaleessa arvostellaan jo aiemmin: siinä sanotaan, että aiemmilla kerroilla lapsen tai nuoren kapina on toiminut. Totta kuitenkin, että arvostelua voisi olla tuossakin arvostelussa enemmän: esim. mitä mieltä arvioija on albumin taiteesta?

[hdc]

Tilkkutäkit ovat aika tavallisia ranskankielisessä albumeissa. Luultavasti kyse on oikeudenomistajien tahdosta.

Tilkkutäkit ovat tosiaan suht yleisiä ranskalaisissa albumeissa, mutta tämän Asterixin Ranska-painoksen takakannessa kyllä komeilee hiidenkivi...

[Lurker]

Mirka Ulanto: Asterix-albumin Vercingetorixin tytär kääntämisestä

- Olen esimerkiksi ihan tyytyväinen nimeen Sofapatatix, jonka alkuperäinen merkitys oli (televisio)sarja-addikti (Adictoserix).

[Reima Mäkinen]

Minusta tämä oli paras näistä neljästä Conradin piirtämästä. Suomentaja selvisi oikein hyvin ja varmaan sellaiset, joita tämän tyyppinen huumori naurattaa, saavat rahalleen vastinetta. Itse en niinkään pitänyt hauskana ja muutama hieman outo fraasi siellä hämäsi. Alta lipan pistäminen tarkoittaa käsittääkseni huijaamista, mutta hieman huonosti se sopi tuohon. Myös oli outo kupla se missä kerrottiin muistaakseni että "Taistelu on ilmassa" kun kai tarkoitettiin että taistelun lopputulost (voitto?) roikkuu ilmassa?

Mä pidin siitä teiniteemasta ja siitä miten sukupolvien välinen kuilu esitettiin. Se oli tosiaan näiden neljän uusimman alpparin ideoista vahvin ja mielestäni niin hyvin käsitelty kuin tuossa mitassa oikeastaan pystyy ja muutenkin rinnastukset nykyaikaan toimivat. Eli kässäri oli mielestäni selkeästi viimeaikojen paras.Se on sitten eri asia jos joku on kyllästynyt noihin toisteisiin juonielementteihin. Myös se hieman haittasi suomilukijaa ja tahmasi alussa, kun pohjatarina oli niin kiinteästi kytköksissä historiaan ja Ranskaan, vaikea tuollaisia kulttuurisia juttuja on kääntäjänkään pelastaa. Samoin totuttelu siihen kämäseen fonttiin otti aikansa, mutta kuten todettu, parempi kuin Caesarin Papyrus ja huimasti parempi kuin turhanaikaiset Italia- ja Pikti -albumit.

[Timo Ronkainen]

No pitääks tää ny sittenkin ostaa? Prkl...
Kirjasto..

Timo

[Timo Ronkainen]

Kirjasto: "varauksia 33, kappaleita 2."
Tilauksessa on kyllä lisää.

Timo

[Reima Mäkinen]

No pitääks tää ny sittenkin ostaa? Prkl...
Kirjasto..

Timo

Huomaa, että en verrannut alkuperäisen tekijäkaksikon Asterixeihin.  Totesin vain että tytön kasvutarina on mielestäni toimiva. Muuten jos kässäriä vertaa niin komiikan kehittelyssä ja vitsien loppusilauksissa Ferri ei yllä lähellekään Coscinnyä. Jotenkin kyllä tuli mieleen että tässä saatetaan nuorempaa (ranskalaista) lukijakuntaakin kalastella, ihan tuolla teemalla sekä sen käsittelyllä ja tytön hieman mangaan kallellaan olevalla ulkonäöllä?
 
Voisikin vielä hieman puhua Conradin osuudesta. Sarjistapaamisessa tänään vahvistui, että Conrad piirtelee paikoin Asterixin liian suureksi verrattuna Obelixiin. ...Mikä on tietenkin HIEMAN häiritsevää. Eli työ on kyllä siistiä (ja näyttä jopa kannessa paikoin digiviivalta!) mutta ei lähelläkään Uderzojen tasoa.
Mielenkiintoisesti sivun 41 viimeisessä ruudussa on Conradin Alixista tuttua vauhtia ja lennokkuutta.

Englanninkielisestä Wikipediasta kun kattelin, niin suomalaiset albumin nimet on kertaluokkaa konstikkaampia.
Asterix and the Missing Scroll (2015)
Asterix and the Chariot Race (2017)
Asterix and the Chieftain's Daughter (2019)

No, eipähän tämän uuden "Verisetorin tyttären" nimeä tarvitse monenkaan mennä enää mihinkään kioskin luukulle sönkkäämään, kun voi poimia teoksen ostoskärryyn jostain marketin hyllystä.

[Reima Mäkinen]

Tuli mieleen tästä aikansa julkkiksia ketjusta... Keitä ne on ne pari karikatyyrin näköistä tyyppiä siellä viikinkilaivalla? Voisko se Paavo Väyrysen näköinen sänkipartamies olla Mario Draghi? Dusk ja Juncker? Mulla ei sytytä (enkä jaksa Googlailla).

[Timo Ronkainen]

Asnavuuri kuoli jo reilu vuosi sitten. Hmm.. Alkaa kiinnostelemaan enempi ja enempi. En tiä. Lukis vaan sen takia, että saa ärsyyntyä.

Timo

[X-men]

Kirjasto: "varauksia 33, kappaleita 2."
Tilauksessa on kyllä lisää.

Timo

Täällä kovakantinen 7 varausta ja 27 nidettä ja pehmeäkantinen 5/8. Pikkasen outoa mutta eipä ole mun asia.

[Lurker]

Tuli mieleen tästä aikansa julkkiksia ketjusta... Keitä ne on ne pari karikatyyrin näköistä tyyppiä siellä viikinkilaivalla? Voisko se Paavo Väyrysen näköinen sänkipartamies olla Mario Draghi? Dusk ja Juncker? Mulla ei sytytä (enkä jaksa Googlailla).

Charles Aznavour.
Hän joko kuoli äskettäin tai hänellä oli joku merkkipäivä.
Ilmeisesti kaikki hänen repliikkinsä ovat hänen laulujensa sanoja. Mikä ei tietenkään enää toimi suomeksi käännettäessä.

Eikös edellä linkatussa blogijutussa suomentaja kertonut käyttäneensä Kirkan biisejä. Kannattaa tosiaankin lukea; Molière-viittauksia sun muita, ei käy kateeksi tekstin vääntäjää...

[Reima Mäkinen]

Minusta suomalaiset nimet ovat alkuperäisten nimien kanssa aika sama mittaisia.

Lähinnä siis tarkoitin että britit ovat menneet todella helpon kautta. Mietin myös itsekseni, että tarvisko Suomessakaan välttämättä niin hienostella papyrusten ja Vercingetorixien kanssa. Aika huvittavaa muuten että tuolla nimistössä on papyrusten ohella myös toinen suomalaiselle hankalasti äännettävä klassikko olympia.

Vielä niistä merihenkilöistä. Sekö toinen ei sitten ole mikään karikatyyri?

[hdc]

No, suomessa on muussakin kielenkäytössä kyllä vakiintunutta puhua papyruksesta ja Vercingetorixista, kun jotkut muut kielet vääntelevät paljon vapaammin nimiä (ja foneettisen kielen huonona puolena tulee sitten hankalia äännettäviä kuten just papyrus ja olympia, jotka monet muut ääntävät papirus tai olimpia...)

[Reima Mäkinen]

No, suomessa on muussakin kielenkäytössä kyllä vakiintunutta puhua papyruksesta ja Vercingetorixista, kun jotkut muut kielet vääntelevät paljon vapaammin nimiä (ja foneettisen kielen huonona puolena tulee sitten hankalia äännettäviä kuten just papyrus ja olympia, jotka monet muut ääntävät papirus tai olimpia...)

Tuo Vercingetorix on mulle vaikea samasta syystä kuin vaikka aasialaiset kielet. Siinä on peräkkäin monta tavua joille ei synny luonnollista yhteyttä tai joilla ei ole merkitystä, ne pitää vain muistaa. Helpointa olisi just jonkin muistisäännön kautta tyyliin "neitsyt ge torilla". Suomeahan ulkomaalaiset moittivat juuri pitkistä, vaikeista sanoista.
Sotapäällikön tytär olisi ollut paljon myyvempi nimi, mutta sopisi tietenkin huonommin Asterixin tyyliin.

[VesaK]

Asterixeista myydään nykyään niin iso osa ulkomailla, että kyllä käsikirjoittajan pitäisi ottaa se edes jotenkin huomioon.

Onhan näitä ollut, Victor Hugon näytelmien repliikkien lainaamisesta lähtien. Asterix kun on ennen muuta Ranskan kansallissarjakuva. Kaikki ei ole ymmärrettävissä jos ei tunne ranskaa ja Ranskaa. "Hän tarjoilee puolikkaan."
Eri maiden kääntäjät saavat viitelistauksen jolla mennään. Kielentarkastajat ovat Asterixin kohdalla erittäin tiukkoja. Muutokset pitää perustella hyvin. Savonkielisen Asterixin tekstit lähetettin Pariisiin, josta oikeudenomistajat jotenkin etsivät henkilö, joka osasi sekä ranskaa että savoa.