Supersankarin ja sankarin ero

[Veli Loponen]

Tämä on juuri tuon määritelmäsi ongelma: Kaikki ovat supersankareita. Kaikki on supersankarisarjakuvaa.

Tässä ei ollut kyse mun määritelmistäni, vaan sun. Minä en pidä Asterixia ja Obelixia supersankareina saati verrattavina supersankareihin. Ongelmasi kyseisten hahmojen kohdalla tulee siitä, että väkisin yrität liittää niihin ajatuksen supersankarimaisesta rikollisuutta vastaan taistelusta. Jos teet näin, niin samoin sinun täytyy oman logiikkasi mukaan liittää myös useisiin Korkeajännitystarinoihin samaa ja lukea niitä supersankaritarinoina.

Tämä onkin mielestäni erittäin vanhentunut määritelmä. Mikä muka edellyttää että supersankareiden kanssa samaan universumiin sijoittuva tarina joka sisältää supersankariteemoja tai elementtejä ei voisi olla supersankari tarina?

Ehkä sun pitäis nyt selventää, mitä tarkoitat supersankariteemoilla ja -elementeillä. Toki supersankaritarinasta menee esimerkiksi sellainen supersankariteemoja sisältävä tarina, jossa sankari itse on kyvytön ratkaisemaan tilannetta (joko poissa tai lyöty) ja tarinan normaali sivuhahmo ratkaisee sen. Mutta jos sijoitamme tarinan supersankarimaailmaan ilman, että siinä on selkeää supersankarielementtiä (kuten supersankaria), se ei ole supersankaritarina. Siis vaikka kertomus James Gordonin työpäivästä poliisina ilman, että kohdataan varsinaisia superroistoja, eikä Lepakkomiestäkään näy. Tai tarina Lois Lanesta tekemässä juttua itsemurhaa hautovasta tyypistä ilman, että Teräsmies tulee pelastamaan tilanteen (eikä häntä edes tarvita).

Eihän siinä Sandmanissäkään tuolla sinun määritelmälläsi ole supersankareita, mutta silti se aivan selkeästi on supersankari tarina?

Aikaisemmin kirjoitin, että Sandman sisältää supersankarigenreä vahvemman fantasiagenren. Gaimanin Sandman on luultavasti paikoin jopa pelkästään fantasiaa tyystin ilman supersankariteemaa.

Ja se on noteerattu supersankari tarinaksi ja sarjakuvaksi erilaisissa listauksissa yms. kai siitä nyt jokin tekee supersankari tarinan.

Olettaisin (huomautan taas, että en ole Sandmania lukenut, joten omat määritelmäni siitä perustuvat lähinnä selailun ja kuulopuheiden pohjalta syntyneisiin oletuksiin), että syys Gaimanin Sandmanin supersankariluokitukseen on
1. Se on supersankareita pääsääntöisesti julkaisevan kustantamon lehti.
2. Siinä esiintyy jonkin verran supersankareita.
3. Päähahmo perustuu löyhästi (lähinnä nimensä puolesta, kai) aikaisempaan samannimiseen supersankariin.

Viittasinkin muihin Ankka tarinoihin. Sehän tässä oli koko pointti. Muut Ankka tarinat eivät sisällä supersankarielementtejä tai teemoja.

No totta kai. Ongelma katoaa, kun ei kiinnitä siihen huomiota.

Ja sitäpaitsi ne ovat molemmat supersankareiden parodioita, eivät supersankareita. Se on eriasia.

En ymmärrä, miten parodian käyttäminen supersankaritarinan tyylilajina muuttaa sen joksikin muuksi. Eikö Giffenin ja DeMatteis'n Oikeuden Puolustajat ole supersankaritaina, koska se on vitsisarja ja parodia?

Useat supersankarit toimivat lain ulkopuolella, mutta EIVÄT useimmat toimi lain ulkopuolella.

Tää nyt ei muuta yhtään mitään. Lisäksi suurin osa kyseisistä hahmoista ja ryhmistä oli alun perin puhtaasti lainsuojattomia.

[Doctor Phantomizer]

Tässä ei ollut kyse mun määritelmistäni, vaan sun. Minä en pidä Asterixia ja Obelixia supersankareina saati verrattavina supersankareihin. Ongelmasi kyseisten hahmojen kohdalla tulee siitä, että väkisin yrität liittää niihin ajatuksen supersankarimaisesta rikollisuutta vastaan taistelusta. Jos teet näin, niin samoin sinun täytyy oman logiikkasi mukaan liittää myös useisiin Korkeajännitystarinoihin samaa ja lukea niitä supersankaritarinoina.

Hetkinen nyt.
Minun määritelmäni supersankareista on se, että hahmolla täytyy olla supervoimat, alter-ego ja superpuku. Muut ovat joko tavallisia naamiosankareita, tai ihan vaan tavallisia hahmoja. Minun määritelmälläni siis Asterix ja Obelix ovat tavallisia hahmoja.

Sinun määritelmäsi taas sallisi Asterixin ja Obelixin olevan supersankareita.
Enkä määritellyt Asterixin ja Obelixin olevan supersankari tarinoita, vaan määrittelin niiden olevan sinun määrityksilläsi supersankareita.

Ehkä sun pitäis nyt selventää, mitä tarkoitat supersankariteemoilla ja -elementeillä. Toki supersankaritarinasta menee esimerkiksi sellainen supersankariteemoja sisältävä tarina, jossa sankari itse on kyvytön ratkaisemaan tilannetta (joko poissa tai lyöty) ja tarinan normaali sivuhahmo ratkaisee sen. Mutta jos sijoitamme tarinan supersankarimaailmaan ilman, että siinä on selkeää supersankarielementtiä (kuten supersankaria), se ei ole supersankaritarina. Siis vaikka kertomus James Gordonin työpäivästä poliisina ilman, että kohdataan varsinaisia superroistoja, eikä Lepakkomiestäkään näy. Tai tarina Lois Lanesta tekemässä juttua itsemurhaa hautovasta tyypistä ilman, että Teräsmies tulee pelastamaan tilanteen (eikä häntä edes tarvita).

Ei tuo minusta nyt noin toimi ollenkaan. Sandmanissä kun ei ole yhtään supersankaria tai supersankari sarjakuvan sivuhahmoa päähenkilönä. Silti se on supersankari tarina.

Supersankari elementit nyt on aika laaja käsite. Mitä nyt normaaliin supersankarisarjakuvaan kuuluu? Ja minusta ihan käypä esimerkki on tämä universumi jossa nuo hahmot ovat, jos se on sama kuin supersankareilla, ja jos tarina käsittelee sitä samaa universumia, maailmaa, ja sen asukkaita, niin en näe mitään syytä miksei se voisi olla supersankari tarina.

Tuo on sama kuin sanoisi vaikka että Superior ei ole Millarworld tarina koska sen pääosassa olevalla hahmolla on supervoimat. Ja minusta supersankarit eivät ole ainoita supersankari tarinoiden elementtejä. Vaan se maailma. Kun esim. Teräsmies tarinaa lähdetään määrittelemään niin eihän siinä ole ykkössijalla vain Teräsmies, vaan myös ne elementit, kuten Yksinäisyyden linnake yms. Siis mitä tulee Teräsmieheen, niin niitä elementtejähän on loputtomasti. Ja sama pätee myös supersankari tarinaan.

Olettaisin (huomautan taas, että en ole Sandmania lukenut, joten omat määritelmäni siitä perustuvat lähinnä selailun ja kuulopuheiden pohjalta syntyneisiin oletuksiin), että syys Gaimanin Sandmanin supersankariluokitukseen on
1. Se on supersankareita pääsääntöisesti julkaisevan kustantamon lehti.
2. Siinä esiintyy jonkin verran supersankareita.
3. Päähahmo perustuu löyhästi (lähinnä nimensä puolesta, kai) aikaisempaan samannimiseen supersankariin.

No tuo nyt on aika löyhillä perusteilla. Ainoastaan 2. kohta on pätevä. Sehän on supersankari elementeistä ilmeisin, eli sisältää supersankareita. Ei siis päähenkilöt, vaan vierailevat hahmot.

En ymmärrä, miten parodian käyttäminen supersankaritarinan tyylilajina muuttaa sen joksikin muuksi. Eikö Giffenin ja DeMatteis'n Oikeuden Puolustajat ole supersankaritaina, koska se on vitsisarja ja parodia?
Tää nyt ei muuta yhtään mitään. Lisäksi suurin osa kyseisistä hahmoista ja ryhmistä oli alun perin puhtaasti lainsuojattomia.

Koska parodia on aivan eri genre! Voihan supersankari sarjakuvissa olla parodiaa, mutta ne eivät voi olla parodia. Se että parodioidaan jotakin, ei tee itse tarinasta parodiaa. Vielä. Koska silloinhan AIVAN JOKAIKINEN ikinä tehty sarjakuva on parodia.

DeMatteisin Oikeuden Puolustajat on aivan tavallista supersankari sarjakuvaa, joka vaan sisältää huumoria. Ei se siitä parodiaa tee.

Ei Deadpoolkaan ole parodia, se parodioi, mutta se on muuten ihan tavallinen supersankari sarjakuva joka sijoittuu samaan universumiin muiden Marvel supersankareiden kanssa. Sehän on juuri supersankari genren etu, että se voi sisältää elementtejä muista genreistä, olemalla kuitenkin supersankari genreä.

[Veli Loponen]

Minun määritelmäni supersankareista on se, että hahmolla täytyy olla supervoimat, alter-ego ja superpuku.

No niin. Tämä on jo paljon parempi kuin se, että vetää mukaan jaetun universumin. Täytyykö nää kaikki muuten osua, vai riittääkö esim. vain 2/3? Eli ovatko esim. Hulk tai Möykky supersankareita, koska niillä ei yleensä ole superpukua? Tai onko tri Samson supersankari, kun sillä ei ole varsinaista alter egoa (toimii siis omalla nimellään)? Tai ovatko Lepakkomies tai Rautamies supersankareita, kun niillä ei ole supervoimia?

Minun määritelmälläni siis Asterix ja Obelix ovat tavallisia hahmoja.

Minustakaan ne eivät ole supersankareita, mutta eivät ne ihan tavallisia hahmojakaan ole.

Sinun määritelmäsi taas sallisi Asterixin ja Obelixin olevan supersankareita.

Vielä kerran: ei salli. Neljästä antamastani määritelmästä vain yksi osuu Asterixiin ja Obelixiin ja sekin vain heikosti.

Ja minusta ihan käypä esimerkki on tämä universumi jossa nuo hahmot ovat

Mutta eihän tää määritä mitenkään sitä superia. Erilaiset Tähtien sota-, Star trek-, ankka- ja monet muut tarinat sijoittuvat samaan maailmaan, eikä jaettu maailma tee niistä lainkaan supersankaritarinoita.
Etenkin, kun lähtökohtaisesti supersankarit eivät olleet jaetussa maailmassa, vaikka nykyisin ovatkin. Jos määritelmäsi olisi totta, suuri osa vanhoja supersankaritarinoita ei voisi pitää supersankaritarinoina, koska niistä puuttuu tämä supersankarielementti. Seuraavaksi haluaisin tietää, miksi Action Comics #1 vuodelta 1938 ei ole supersankaritarina, mutta Action Comics #1 vuodelta 2011 on.

jos tarina käsittelee sitä samaa universumia, maailmaa, ja sen asukkaita, niin en näe mitään syytä miksei se voisi olla supersankari tarina.

Koska kyse on genrestä. Ei dekkaristakaan tule dekkaria sen vuoksi, että siinä esiintyy päähenkilönä yksityisetsivä tai että se sijoittuu maailmaan, jossa tapahtuu salaperäisiä rikoksia.

Ja minusta supersankarit eivät ole ainoita supersankari tarinoiden elementtejä. Vaan se maailma. Kun esim. Teräsmies tarinaa lähdetään määrittelemään niin eihän siinä ole ykkössijalla vain Teräsmies, vaan myös ne elementit, kuten Yksinäisyyden linnake yms.

Kuitenkin tarina on Teräsmies-tarina, vaikka siinä olisi vain Teräsmies, mutta ei yhtään noita muita, mutta se ei välttämättä ole Teräsmies-tarina, jos siinä on kaikki muu, mutta ei Teräsmiestä.

No tuo nyt on aika löyhillä perusteilla. Ainoastaan 2. kohta on pätevä. Sehän on supersankari elementeistä ilmeisin, eli sisältää supersankareita. Ei siis päähenkilöt, vaan vierailevat hahmot.

Kiistät siis sen, että DC on profiloitunut supersankarikustantamoksi ja Gaimanin Sandman perustuu löyhästi aikaisempaan Sandman-nimiseen supersankariin?

[Doctor Phantomizer]

No niin. Tämä on jo paljon parempi kuin se, että vetää mukaan jaetun universumin. Täytyykö nää kaikki muuten osua, vai riittääkö esim. vain 2/3? Eli ovatko esim. Hulk tai Möykky supersankareita, koska niillä ei yleensä ole superpukua? Tai onko tri Samson supersankari, kun sillä ei ole varsinaista alter egoa (toimii siis omalla nimellään)? Tai ovatko Lepakkomies tai Rautamies supersankareita, kun niillä ei ole supervoimia?

Kaikki täytyy osua, mutta superasun käsite on häilyvä. Minusta esim. Hulkin pöksyt käy ihan hyvin superasusta. Ja Möykky käyttää välillä sitä Ihmenelos pukua.

Lepakkomies ei ole supersankari, mutta Rautamies on. Tony kun on tehnyt siitä puvustaan osan omaa kehoaan käytännössä. Ja kyllähän sillä se puku päällä supervoimat on, siinä missä Vihreällä Lyhdyllä kun sormus on sormessa.

Samson ei ole supersankari, vaan mielestäni ihan vaan supersankari sarjakuvan sivuhahmo ja välillä anti-sankari ja välillä superroisto.

Mutta eihän tää määritä mitenkään sitä superia. Erilaiset Tähtien sota-, Star trek-, ankka- ja monet muut tarinat sijoittuvat samaan maailmaan, eikä jaettu maailma tee niistä lainkaan supersankaritarinoita.
Etenkin, kun lähtökohtaisesti supersankarit eivät olleet jaetussa maailmassa, vaikka nykyisin ovatkin. Jos määritelmäsi olisi totta, suuri osa vanhoja supersankaritarinoita ei voisi pitää supersankaritarinoina, koska niistä puuttuu tämä supersankarielementti.

No tottakai siinä nyt pitää muutakin olla. Jos esim. vaikka Sandmanissä käydään keskustelua Yksinäisyyden linnakkeessa joka on supersankarielementti, niin silloin se on supersankari tarina. Tai joku muu genrelle olennainen elementti. Jos vaikka Sandman ja kumppanit päättävät taikoa jollekin hepulle supervoimat, niin sekin käy.

Voisitko selittää, mitä tarkoitat vanhalla supersankaritarinalla? Onko semmoista edes? Supersankari sarjakuva on eriasia kuin supersankari tarina. Eihän esim. lehti joka ei sisällä mitään supersankareihin liittyvää voi olla supersankari tarina. Ja sitä minä en nyt tuossa logiikassasi ymmärrä että miten muka supersankari sarjakuva ei voisi olla supersankari tarina...

Seuraavaksi haluaisin tietää, miksi Action Comics #1 vuodelta 1938 ei ole supersankaritarina, mutta Action Comics #1 vuodelta 2011 on.

Minä haluaisin ensin tietää että mitä 1938 vuoden lehti sisälsi.

Koska kyse on genrestä. Ei dekkaristakaan tule dekkaria sen vuoksi, että siinä esiintyy päähenkilönä yksityisetsivä tai että se sijoittuu maailmaan, jossa tapahtuu salaperäisiä rikoksia.

Nyt kyllä logiikkasi hieman sauhuaa.
No, ei tietenkään voi. Mutta jos se esimerkiksi on jonkun dekkarin spin-off niin kyllä sen voi helposti määrittää dekkari genreen. En minä ymmärrä miksi ei voisi.

Kuitenkin tarina on Teräsmies-tarina, vaikka siinä olisi vain Teräsmies, mutta ei yhtään noita muita, mutta se ei välttämättä ole Teräsmies-tarina, jos siinä on kaikki muu, mutta ei Teräsmiestä.

Minä en näe mitään estettä etteikö se voisi ihan hyvin olla silti Teräsmies tarina, vaikka Teräsmiestä ei siinä ole. Joo, ja ei se nyt automaattisesti sitä tarkoita. Voihan se olla vaikka parodia. Mutta en näe estettä miksei olisi.

Kiistät siis sen, että DC on profiloitunut supersankarikustantamoksi ja Gaimanin Sandman perustuu löyhästi aikaisempaan Sandman-nimiseen supersankariin?

Minä en kiistä mitään. Minä en vain pidä sitä syynä kutsua sitä supersankari tarinaksi. Gaimanhan on voinut tehdä Sandmanistä vaikka aikaisempaan Sandmaniin perustuvan dekkarin. Ei se siitä tee supersankari tarinaa että se perustuu supersankari tarinaan. Vielä.

[Curtvile]

Peter Coogan määrittää useamman sivun verran asiaa mutta:
• tehtävä
• voimat
• identiteetti
• puku/univormu

viimeiset kaksi ovat eri asioita: Identiteetti on juurikin Bruce Waynen ja Clark Kentin ero Batmaniin ja Teräsmieheen, puku on yksi elementti joka realisoi varsinaisen superidentiteetin.

Cooganin määritelmä ei vaadi että ollakseen supersankari on täytettävä kaikki 4 kohtaa.

Ja vuosi oli 1935 ei 1933.

[Veli Loponen]

Kaikki täytyy osua, mutta superasun käsite on häilyvä.

No tosiaan on häilyvä, jos kuitenkaan ei tarvitse kaikkien osua.

Jos vaikka Sandman ja kumppanit päättävät taikoa jollekin hepulle supervoimat, niin sekin käy.

Ai vaikka tyyliin Asterixin taikajuoma? Koita nyt päättää.

Voisitko selittää, mitä tarkoitat vanhalla supersankaritarinalla?

Action Comicsia käsittelevä kysymykseni tekee sen varmaankin aika selväksi. Vanhalla siis tarkoitan ajallisesti vanhaa.

Minä haluaisin ensin tietää että mitä 1938 vuoden lehti sisälsi.

Teräsmiehen ensiesiintymisen.

No, ei tietenkään voi. ... En minä ymmärrä miksi ei voisi.

Ehkä siksi, että itsekin olet näköjään sitä mieltä, että ei voi.

Ei se siitä tee supersankari tarinaa että se perustuu supersankari tarinaan.

Ei minunkaan mielestäni. Esittämäni kohdat olivatkin täysin asiallisia arvailuja sille, miksi Sandmania pidetään supersankarisarjakuvana. Olen jo pari kertaa tänne kirjoittanut, että Sandmanissa fantasiaelementit ovat vahvimmat. Todennäköisesti se olisi paras määritellä fantasiaksi. Nopealla googletuksella se määritelläänkin usein fantasiaksi tai kauhuksi. Yhtään supersankarimääritelmää sille en löytänyt.

[Darzee]

Peter Coogan määrittää useamman sivun verran asiaa mutta:
• tehtävä
• voimat
• identiteetti
• puku/univormu

Tuohan tuntuu ihan kelpo määritelmältä, sikäli kun sellaista haluaa etsiä. Supersankaruuden käsitteeseen taitaa päteä sama kuin pornografiaan: harva sen osaa yksiselitteisesti määritellä, mutta moni väittää tunnistavansa nähdessään

[Doctor Phantomizer]

No tosiaan on häilyvä, jos kuitenkaan ei tarvitse kaikkien osua.

Ihan sama. Itselläsi tuo määritelmä on vielä sekavempi.

Ai vaikka tyyliin Asterixin taikajuoma? Koita nyt päättää.

Ihan sama. Jos on mahdoton selittää, niin sitten on. Minä jaksa vääntää.
Mutta oma järkeistäminen on paljon simppelimpi.

Action Comicsia käsittelevä kysymykseni tekee sen varmaankin aika selväksi. Vanhalla siis tarkoitan ajallisesti vanhaa.
Teräsmiehen ensiesiintymisen.

No niin, no miksei tuo nyt sitten olisi supersankari tarina? Nyt kyllä putosin täysin kärryiltä tästä sinun logiikastasi.

Tuohan tuntuu ihan kelpo määritelmältä, sikäli kun sellaista haluaa etsiä. Supersankaruuden käsitteeseen taitaa päteä sama kuin pornografiaan: harva sen osaa yksiselitteisesti määritellä, mutta moni väittää tunnistavansa nähdessään

Tottakai tunnistaa. Ketä tahansa nyt on nähnyt Taru Sormusten Herrasta trilogian.

[Curtvile]

Supersankaruuden käsitteeseen taitaa päteä sama kuin pornografiaan: harva sen osaa yksiselitteisesti määritellä, mutta moni väittää tunnistavansa nähdessään

eli ns. Stewart-testi.

Peter Cooganin kirja määrittelee pitkälti elokuva- ja kirjallisuustutkimuksen kautta genren ihan akateemisessa mielessä.

Pitäisi varmaan lukea taas uudestaan mutta käy ihan case-study periaatteella läpi useita määritteistä, myös supersankarin myytti-narratiivin ideologisen perusteen,
räikeästi pelkistetynä ja kärjistettynä: Jos se kertoo  heikkojen auttamisesta vahvoja vastaan kyseessä on supersankaritarina.

Mutta niinhän sankaritarinatkin tekevät! sanotte. Totta ja monet sankareista ovatkin ihan yhtä ylimaallisia epätodennäköisyydessään, mutta näissä mennään sitten sinne Joseph Campbell nurkkaukseen.
Käyttääkseni helpommin lähestyttävää vertausta, Christopher Nolanin Batman Beginsin fraasin mukaan:

Ducard:A vigilante is just a man lost in the scramble for his own gratification. He can be destroyed, or locked up. But if you make yourself more than just a man, if you devote yourself to an ideal, and if they can't stop you, then you become something else entirely.
Bruce Wayne:Which is?
Ducard :A legend, Mr. Wayne.

Mustanaamio on legenda ja täyttää siten supersankarin arkkityypin vaateet, omaten siviiliminän, univormun, tehtävän taistella pahuutta vastaan ja selkeästi normaali-ihmisen ylittävän kykyrepeatoaarin.
Sama pätee myös Rohrschachiin ja Tuomariin, univormut, siviiliminät ja normi-ihmisen ylittävät fyysisten ja psyykkisten ominaisuuksien(hyvässä ja pahassa) yhdistelmä sijoittavat molemmat aggressori-arkkityypistä huolimatta genreen.

Supersankarin vaade on tavallaan olla osa mytologista viitekehystä alkaen mesopotamian ja antiikin kreikan tahi muinais-amerikan mytologioista.

Sandman sopii paitsi jumal-, myös ylimaallinen hirviöstatuksensa ansiosta ryhmään.  Ei jaetun maailman tai sen että enin osa Sandmania oli Swamp thingin tavoin vain vanhan supersankaritarinan uudelleentulkintaa, keltainen univormu vain vaihdettiin anorektiseen Robert Smith(Cure) näköisolentoon mustissaan.
Mytologinen viitekehys sopii silti.

Sandman sopii mihin tahansa kreikan myyttiin kuten Batmankin (haades/prometheus/nemesis) päähahmoksi.

Entäs sankari sitten? Jos on Jasonin sijasta sopiva Argon merimieheksi, osaksi seikkailua mutta uskottavan inhimillisen lihallinen.
Terry and the pirates, alkuaikojen Johnny Hazard, Steve Canyon ovat sankareita kuten enin osa korkkareiden hahmoja, Ken Parker myös (Tex Willer alkaa olla likilegenda) eivät supersankareita.
Päteviä ja tunnettuja, pidettäviä mutta urheudestaan ja ajoittaisista yliluonnollisista vastustajistaan huolimatta "vain" sankareita.

Taika-Jim (Mandrake) taas on pulpihtava supersankari.

Kriteerini ei ole ehkä aukoton mutta toivon että idean ydin välittyi

[Veli Loponen]

No niin, no miksei tuo nyt sitten olisi supersankari tarina? Nyt kyllä putosin täysin kärryiltä tästä sinun logiikastasi.

Ei kun seurasin sinun logiikkaasi. Jos kerran jaettu universumi on yksi (ja ilmeisesti merkittävä, koska sen ensimmäiseksi toit esille) supersankaritarinan määrittäjä, Teräsmiehen ensiesiintymistä ei ainakaan tuon pohjalta voi pitää supersankaritarinana, koska kyseessä ei ollut jaetussa universumissa tapahtunut tarina.

[Doctor Phantomizer]

Ei kun seurasin sinun logiikkaasi. Jos kerran jaettu universumi on yksi (ja ilmeisesti merkittävä, koska sen ensimmäiseksi toit esille) supersankaritarinan määrittäjä, Teräsmiehen ensiesiintymistä ei ainakaan tuon pohjalta voi pitää supersankaritarinana, koska kyseessä ei ollut jaetussa universumissa tapahtunut tarina.

Et kyllä seurannut tarkasti. Sanoin selkeästi että supersankari sarjakuvat joissa on supersankari pääosassa ovat automaattisesti supersankari tarinoita.

Mutta siis lyhyesti: Kaikki spin-offit ovat yhtä lailla supersankari tarinoita. En näe mitään syytä tehdä asiasta vaikeampaa, kun ihmiset jotka eivät pidä supersankareista, eivät myöskään pidä niiden spin-offeista, koska sisältävät kuitenkin samoja asioita joiden vuoksi inhoavat niitä.

[Curtvile]

Mutta siis lyhyesti: Kaikki spin-offit ovat yhtä lailla supersankari tarinoita. En näe mitään syytä tehdä asiasta vaikeampaa, kun ihmiset jotka eivät pidä supersankareista, eivät myöskään pidä niiden spin-offeista, koska sisältävät kuitenkin samoja asioita joiden vuoksi inhoavat niitä.

joo ja ei.
Gotham central on poliisisarja, sen pääosassa ovat tavalliset poliisit jotka vain sattuvat elämään Gothamissa ja siten tekemisissä superrikollisten ja supersankarien kanssa.
Kyseessä on primäärisesti rikossarja, joka kertoo tavallisista ihmisistä.
Mutta se sijoittuu hyvinkin vankasti supersankareita sisältävään viitekehykseen.

Se ei ole ainoa Outlandmainen ( =viittaus Operaatio Outlandina suomeksi tunnettuun elokuvaan, joka on scifiä, toimintaa ja länkkäri. Sopii kaikkiin noista mutta kyse on siitä miten kapeasti haluaa määrittää) teos jota on.

[Veli Loponen]

Sanoin selkeästi että supersankari sarjakuvat joissa on supersankari pääosassa ovat automaattisesti supersankari tarinoita.

Ei se nyt niin selkeää ollut:

Se että kyse on supersankari tarinasta ei siis aina edellytä että hahmot siinä ovat supersankareita, koska supersankarit esiintyvät yleensä isossa universumissa, jossa kaikki on yhtä perhettä

Lihavointi minun.
Tämä on se viesti, johon alunperin kommentoin. Tunnut siinä aika selvästi jättävän sivuseikaksi supersankarin esiintymisen, kunhan se tapahtuu jaetussa universumissa. Vasta tämän jälkeen olet tuonut lisää määrityksiä, mutta palaat silti yhä uudelleen jaettuun universumiin supersankaritarinan määrittäjänä.

kun ihmiset jotka eivät pidä supersankareista, eivät myöskään pidä niiden spin-offeista, koska sisältävät kuitenkin samoja asioita joiden vuoksi inhoavat niitä.

Onko sulla tästä jotain tutkimustietoo tai jotain, jonka perusteella olet päätynyt tällaiseen yleistykseen ihmisten makutottumuksista vai ihanko vain arvailet?
Ainakin oma kokemukseni on päinvastainen (en toki edustakaan niitä, jotka eivät pidä supersankareista). Harvemmin pidän supersankarittomista supersankaritarinoista (tarkoitan tällä tarinoita, joissa päähenkilönä on vaikka supersankarisarjan normaali sivuhahmo), vaikka niissä esiintyisi samoja asioita kuin supersankarillisissa tarinoissa.

[Doctor Phantomizer]

joo ja ei.
Gotham central on poliisisarja, sen pääosassa ovat tavalliset poliisit jotka vain sattuvat elämään Gothamissa ja siten tekemisissä superrikollisten ja supersankarien kanssa.
Kyseessä on primäärisesti rikossarja, joka kertoo tavallisista ihmisistä.
Mutta se sijoittuu hyvinkin vankasti supersankareita sisältävään viitekehykseen.

Se ei ole ainoa Outlandmainen ( =viittaus Operaatio Outlandina suomeksi tunnettuun elokuvaan, joka on scifiä, toimintaa ja länkkäri. Sopii kaikkiin noista mutta kyse on siitä miten kapeasti haluaa määrittää) teos jota on.

Menee silti supersankari tarinoiden joukkoon. En ymmärrä miksi tehdä asiasta näin vaikeaa, ilman järkevää syytä. Tunnen monta ihmistä jotka inhoavat supersankareita, ja tuo ei niille uppoaisi. Juurikin tuon viitekehyksen vuoksi. Ei auta vaikka kanalle kuinka laittaisi kypärän päähän, se on silti kana.

Tunnut siinä aika selvästi jättävän sivuseikaksi supersankarin esiintymisen, kunhan se tapahtuu jaetussa universumissa. Vasta tämän jälkeen olet tuonut lisää määrityksiä, mutta palaat silti yhä uudelleen jaettuun universumiin supersankaritarinan määrittäjänä.

No kai minä nyt minä nyt oletin että sinä osaat järkevänä ihmisenä järkeä käyttää. Ihan sama. Ei tästä tuu mitään. Antaa olla. Pysyn omissa määrityksissäni, koska se helpottaa minun ja kavereideni elämää huomattavasti.

Onko sulla tästä jotain tutkimustietoo tai jotain, jonka perusteella olet päätynyt tällaiseen yleistykseen ihmisten makutottumuksista vai ihanko vain arvailet?
Ainakin oma kokemukseni on päinvastainen (en toki edustakaan niitä, jotka eivät pidä supersankareista). Harvemmin pidän supersankarittomista supersankaritarinoista (tarkoitan tällä tarinoita, joissa päähenkilönä on vaikka supersankarisarjan normaali sivuhahmo), vaikka niissä esiintyisi samoja asioita kuin supersankarillisissa tarinoissa.

Ei ole tutkimustietoa, mutta kyllä se on usein käynyt muualla kuin Kvaakissa, jossa on järkeviä ja puolueettomia sarjakuvaharrastajia, ilmi, että ei auta vaikka kuinka sekoittaisi mitä genreä supersankareihin, supersankari sarjakuva on silti supersankari sarjakuva. Ja spin-offeissa sama juttu.

Itseasiassa minun on pitänyt ottaa tämä jo pidempään esiin Kvaakissa, kuinka minua turhauttaa se, miten tarkkoja ihmiset ovat tuosta supersankari sarjakuva määritelmästä. Eli mikään edes etäisesti supersankareihin liittyvä ei kelpaa tälle ******* mangasukupolvelle. Toista on Kvaakissa jossa on joku järki siinä että mistä pidetään.

[Curtvile]

Menee silti supersankari tarinoiden joukkoon. En ymmärrä miksi tehdä asiasta näin vaikeaa, ilman järkevää syytä. Tunnen monta ihmistä jotka inhoavat supersankareita, ja tuo ei niille uppoaisi. Juurikin tuon viitekehyksen vuoksi. Ei auta vaikka kanalle kuinka laittaisi kypärän päähän, se on silti kana.

ja sama toisin päin jos kohta itse nostaisin:

Ei ole tutkimustietoa, mutta kyllä se on usein käynyt muualla kuin Kvaakissa, jossa on järkeviä ja puolueettomia sarjakuvaharrastajia, ilmi, että ei auta vaikka kuinka sekoittaisi mitä genreä supersankareihin, supersankari sarjakuva on silti supersankari sarjakuva. Ja spin-offeissa sama juttu.

Itseasiassa minun on pitänyt ottaa tämä jo pidempään esiin Kvaakissa, kuinka minua turhauttaa se, miten tarkkoja ihmiset ovat tuosta supersankari sarjakuva määritelmästä. Eli mikään edes etäisesti supersankareihin liittyvä ei kelpaa tälle ******* mangasukupolvelle. Toista on Kvaakissa jossa on joku järki siinä että mistä pidetään.

kyse ei ole vain mangaharrastajista, siitä huolimatta että useamman shonenin ja shojon juoni on supersankarigenreen menevää, lukusuunta on vain eri, samat teemat, samat ongelmakohdat.
Ongelmanahan oli pitkään koko toimintasankarit-alue ja monet postaavatkin nitä jotka ovat mielestään *sic* laadullisesti korkeatasoisempia esimerkiksi alternativeen.

Supersankarigenreen luokittelu on myös stigma ja moni haluaa välttää ko. leiman hinnalla millä hyvänsä.
Tässä tullaan myös siihen miten eri tahot asian näkevät omista perspektiiveistään.

hakematta tulee mieleen Johanna Sinisalon kolumni I had a dream Kosmoskynä 3/2011 #100sta jossa rinnastaa sf/f (science fictionin ja fantasian) ghetoksi ja nykyjakauman niihin jotka haluavat olla Gheton cooleimmat gimmat ja giltsit ja ne jotka poimivat vain työkalun ja karkaavat gheton muurien taa.
luotan että kvaakin lukijat osaavat soveltaa sitaatin perusidean ketjun aiheeseen.
Kyse on todella myös sosiaalisesta stigmasta.

Arvostan Johanna Sinisaloa, vaikken kaikkia ajatuksia jaakaan.
Itseä ei ghettotausta haittaa, päin vastoin, joissain ghetoissa on parempia ihmisiä kuin suihkuseurapiireissä.

Arjen sankareissa ei ole sisäänrakennettua vikaa, muttei sankareissakaan saati supersankareissa. Genre ei määritä laadullista tasoa.