Kukaan ei tässä threadissä vielä ole kovasti kommentoinut siveltimiä. Itse olen tussanut käytännössä kaikki piirrokseni niillä jo kymmenen vuoden ajan. (Miinus puhekuplat, ruutureunat, varjostukset yms.)
Käytän Winsor & Newtonin Series #7 sarjan näädänkarva-siveltimiä. Ulkomaisten piirtäjien haastatteluista olen lukenut, että tämä on aika yleinen työväline niille, ketkä siveltimiä ylipäätään tässä puuhassa käyttävät. Paksuus sitten vaihtelee tyylien mukaan.
Minun käsialani on hyvin pientä tihrustusta, joten olen tyytynyt pieneen 0-siveltimeen. Monien muiden tiedän käyttävän kolmosia, nelosiakin.
Näissä Winsor & Newtoneissa on se hienous, että siveltimen terä on hyvin pitkä ja kun ne ovat hartaudella tehtyjä, niin tuommoinen nelonenkin kehittää kuitenkin niin terävän kärjen, että vakaa tarkka käsi saa tehtyä sillä niin ohuita viivoja, että rapidotkin jäävät toiseksi. Toisessa ääripäässä saa sitten tehtyjä niin paksuja viivoja, kuin terässä on mittaa.
Laadulla on sitten tietysti hintansa, ihan kirjaimellisesti. Niin ja Suomessa saatavuus-ongelma siihen vielä päälle. Ostin ensimmäiset Winsor & Newtonini kielikurssimatkalla Englannista ja ulkomailta niitä on melkein pitänyt hakea senkin jälkeen. (Onneksi ne ovat sen verran kestäviä, että hyvällä huolenpidolla pärjää muutaman siveltimen varastolla useampia vuosia). Turusta muistaakseni kerran löytyi Turun Värin tiskin alta lukitusta lasiarkusta muutama... hinnat olivat kovat.
Euroopassa Winsor & Newtonin 0-sivellin maksaa n. 5 euroa. Isommissa koissa näyttää olevan semmoinen aika yksinkertainen nyrkkisääntö, että kun pistää koko- numeroon nollan perään, niin se on sitten se hinta. Kolmonen kolmekymppiä, nelonen neljäkymppiä... Ovathan ne huimia hintoja (semmoista sivellintä ei melkein raaski ottaa käyttöönkään, ties vaikka tärvääntyisi!) mutta kyllä ne myös sitten ovat hyviä. Muistan, että kun ensimmäisen kerran otin kaupassa Winsor&Newtonin siveltimen käteeni, tiesin jotenkin heti, että se tuntui todella hyvältä - vaikka olin siinä vaiheessa piirtänyt siveltimellä ehkä elämässäni kuvan tai kaksi!!
Useimmat siveltimellä tussaajat Suomessa näyttävät pistävän paperille ihan semmoista jälkeä kuin sudista kulloinkin sattuu tulemaan. Olen kuullut sivellintä kuvattavan työvälineeksi, joka eniten tuo mukaan luomistyöhön arvaamattomuutta ja yllätyksiä. Kieltämättä semmoiseen tyyliin sivellin sopii. Mutta haluan huomauttaa, että jos niin halutaan, sillä voi tehdä myös aivan päinvastaista jälkeä: treenatussa kädessä sivellin voi olla tarkka kuin kirurgin veitsi ja hyvillä välineillä se tekee juuri niin kuin käsketään.
