Tulevan Sin City -elokuvan kunniaksi luin Frank Millerin samaa nimeä kantavasta sarjakuvasta kaksi ensimmäistä suomennettua osaa, nimiltään Sin City sekä Kohtalokas tappo. Edellisen kerran olen Sin Cityjä lukenut ehkä lukioaikana ja siitäkin on jo reilut viisi vuotta, joten oli aikakin tehdä uusi retki syntikuntaan.
Koreaa on Millerin piirrosjälki edelleen ja tarinankuljetuskin toimii. Jotenkin makuni on kuitenkin muuttunut, sillä enää nuo eivät täräyttäneet kuin ennen muinoin. Hyvää viihdettä toki, mutta ei mitään sellaista, mistä todella suurella sydämellä nauttisi. Vähän (no, melko vähän) samaa henkeä mutta paljon paremmalla ja kiehtovammalla juonella tarjoaa esimerkiksi Azzarellon ja Risson 100 Bullets. Silti paikkana ja miljöönä Sin City kiehtoo sen verran, että ajattelin seuraaviakin osia lukea. Jos ei muuten niin näin kesän kunniaksi.