Ken on heistä kaikkein... kauhein?

[FreakyMike]

En ole koskaan ymmärtänyt, miksi joillakin on niin negatiivisia mielipiteitä McFarlanesta. Olen itse pitänyt lähes kaikista hemmon tuotoksista sarjakuvan ja sittemmin myös lelubisneksen puolella.

[Ilja Rautsi]

Johtunee myös osittain siitä miten mies hoitaa bisneksensä kanssaihmisten kera.

[tertsi]

Enpä osaa sanoa .. jos tuollaista vaan on tarjolla niin mä tairan mennä takaisin tynnyriini ..

Samaa mieltä. Tynnyrissä on kivaa.

[LcD]

te ootte ahdasmielisii. McF:illä on rikas mielikuvitus joskus hän kyllä mokaaa.
Jim lee toistaa itseään liikaa , Portacio on äijä jota voi vain rakastaa tai vihata, persoonallisuudesta huolimatta häneen voi liittää saman kuin Toddiin, valentino on tietty vähän tylsä ja parempi kirjoittaja mutta kunnioitan sitä ettei hän muuttanut tyyliään liikaa 90 luvulla liikaa, silvestri piirtää ain a tyylikkäitä ihmisiä mutta hän tekee liiikaa  pehmopornoa mikä ärsyttää, larsen ei edes matkinut Toddia enemmänkin Walt Simonsonia ja jos tottuu hänen karikatyyri-otteesseen niin ei se niin pahaa oo vaikka se onkinliioiteltua, Rob liefeld  on se joka ei osaa. äijä matkii on huolimaton eikä näytä kunnioittavan lukijaa juuri ollenkaan ainakin image-aikaan

[J-Viilee]

Ääni meni Larsenille.  En koskaan oo tykänny tuosta kulmikkaasta tyylistä. Valentino oli vähän oudompi nimi, joten en ottanut häntä huomioon ollenkaan. Portaikko on näistä eniten minun mieleen!

[Curtvile]

Ehkä enemmänkin kyse on Image-yhtiön perustamisesta, mikä todellakin jo yksinään on lähes anteeksiantamaton teko.

Aivan, siihen astihan oli vain Marvel ja DC. Dark Horse sinnitteli mutta ei mitenkään vakavissaan. Ja amerikkalainen artsu-fartsuhan on suoraan verrattavissa eurooppalaiseen ja siten kotoiseen taidesarjakuvatuotantoon: yksi tai kaksi auteria ja noin neljä miljoonaa tapausta jotka tuottavat jotain suolenlämmintä lähinnä omaksi ilokseen.
Marvelin ja DCn oli äkisti ihan pakko alkaa maksaa duunareilleen ja hämmentävää kyllä yleisön kosiskelun ja äärihalpojen markkinointikikkojen lomasta pisti esiin laadukkaampaakin tavaraa.
Älkää vain erehtykö sanomaan tuota eurosarjis- tai manga-fanaatikoille. Imagehan suoltaa yhä pelkästään painovoimaa ja anatomiaa uhmaavia teinipoikien silikoniunelmia mättämässä splash-pagella poseeraten isoja monsuja. Niin taas. Aivan kuten kaikki saksalaiset on natseja, venäläiset kommunisteja ja juutalaisilla ketunhäntä kainalossa. Anteeksi, että unohdin.

Ei noista kukaan Eisner tai Kirby ole. Mainettaan parempia kumminkin. Larsen on paras kirjoittaja ( sarjakuvissa usein aliarvostettu piirre) joten jos niittejä niskaan pitää jakaa: R. Liefield saa ääneini. Kaverilla on yhden tempun osaava heppa ja sekin piiskaamisesta huolimatta aikaa kuollut.

[Teppo Holmqvist]

Juuh, kyllähän Imagelta tulee nykyään sangen lukukelpoistakin kamaa, mutta aikoinaan firma teki kyllä pelkkää kuraa. Oli vähän vaikeata valita kumpi on pahempi, Whilce Portacio vai Rob Liefeld, mutta totuus on että Liefeld on sentään onnistunut kehittämään hahmoja joista tuli aivan viihdyttäviäkin toisten käsikirjoittajien käsissä. Joten Portacio se on.

[Veli Loponen]

Aivan, siihen astihan oli vain Marvel ja DC. Dark Horse sinnitteli mutta ei mitenkään vakavissaan.

Äläs nyt. Onhan Jenkeissä ollut hyvinkin elävää pienkustannustoimintaa ennen Imageakin. Oli Eclipse, Carlton ja tietenkin edelleenkin toimia Fantagraphics. Ei Image siinä mielessä mikään erikoisuus ollut. Erikoista oli se, että se noteerattiin, vaikka se julkaisi niin paljon sellaista kakkia. Olen kyllä ymmärtänyt, että viime vuosina Image on mennyt hieman parempaan suuntaan, mutta saa toisaalta mennä aika kauan ja paljon toiseen suuntaan, että tässä tapauksessa menneisyyden synnit pyyhitään muistoistamme.

[Curtvile]

Äläs nyt. Onhan Jenkeissä ollut hyvinkin elävää pienkustannustoimintaa ennen Imageakin. Oli Eclipse, Carlton ja tietenkin edelleenkin toimia Fantagraphics. Ei Image siinä mielessä mikään erikoisuus ollut. Erikoista oli se, että se noteerattiin, vaikka se julkaisi niin paljon sellaista kakkia.

Hyvä Veli (heh heh), elävä pienkustannustoiminta ei tarkoittane mitään jos se ei kannata kakkia tai ei. Carlton, Eclipse, Malibu, First ja Fantagraphs olivat toki olemassa kuten myös TSR, Fourwinds ja moni muu, mutta ei niitä noteerattu mitenkään. Tuottivat kyllä hyviäkin sarjoja. Entäs sitten?
Fantagraphs julkaisee yhä korkeakulttuurista omaehtoista taidesarjista, josta Comics Journal ja pari aktiivia jaksaa innostua. Voivat tehdä sen lähinnä koska julkaisevat tytäryhtiönsä kautta..ööh.. aikuisille suunnattua sarjakuvaa.
Image oli oman aikansa sarjakuvamaailman Crosby Stills Nash (muistinko oikein?) eli superstarojen perustama poppoo, jonka perusajatukselle tuskin kovin moni KVAAKlainen nyrpistää nenää: artisti/luoja omistaa itse hahmonsaja päättää niistä ilman tuotantoportaan vedätyksiä ja välistävetoja.
Aika oli otollinen ja jopa hulppea rapa pääsi suotimen läpi.
Sinänsä loogista, nythän artistilla oli kaikki oikeudet ja omille ajatuksille ja töille käy aika sokeaksi. Stephen Kingin suosion kasvaessa kustannustoimittaja ei enää uskalla sanoa että tiivistä, leikkaa ja tämä ei ihan toimi. ja myyhän Eppu Normaalikin kultaa vaikka laulaisivat pirkanmaan puhelinluetteloa...
Firmalle joka alkuaikoina tuotti oman rimansa alittavaa materiaalia ja jolle luvattiin pikaiset hautajaiset on yhä keskuudessamme ja mahdollistaa nuoren polven jenkkisarjisten tekijöille julkaisukanavan: Distant Soil, Bone, Tommysaurus Rex, Powers yms.
Eclipse ja Carlton vainaita, Fantgraphs pysyy hengissä pornonsa ansiosta, DC ja Marvel jaDark Horse kiritetty. Ihan hyvin turhilta jätkiltä.

[Veli Loponen]

Hyvä Veli (heh heh), elävä pienkustannustoiminta ei tarkoittane mitään jos se ei kannata kakkia tai ei.

Kustannustoiminnan oikeuttaa siis yksinomaan firman tulos? No näin ajattelevat tietenkin kustantamojen rahoittajat, mutta (vaikka en mikään taidesarjakuvan ystävä olekaan) mielestäni se on väärä lähtökohta. Oikea on se, että julkaistaan materiaalia, joka on hyvää ja lukijaa kunnioittavaa. Aina kuluttajat eivät siis ole oikeassa, eikä massojen mieltymykset välttämättä osoita, että jokin on oikeasti hyvää tai oikeutettua.

Carlton, Eclipse, Malibu, First ja Fantagraphs olivat toki olemassa kuten myös TSR, Fourwinds ja moni muu, mutta ei niitä noteerattu mitenkään. Tuottivat kyllä hyviäkin sarjoja. Entäs sitten?

Kyllä ne minun mielestäni noteerattiin. Ei tarvitse kauaa lueskella amerikkalaisia sarjakuvafoorumeita, kun niissä muistellaan lämmöllä menneitä kustantamoja ja niiden sarjoja. Välillä niin tehdään täällä meidän Kvaakissammekin. Ja ovathan monet pikkukustantamot jo ennen Imageakin tulleet noteeratuiksi ja jopa palkituiksi (olet kenties kuullut semmoisesta teoksesta kuin Maus, joka toi tekijälleen vieläpä Pulitzerin palkinnon, mitä isot kustantamot eivät kai olekaan saaneet, joten siinä vasta noteerausta).

Image oli oman aikansa sarjakuvamaailman Crosby Stills Nash (muistinko oikein?) eli superstarojen perustama poppoo, jonka perusajatukselle tuskin kovin moni KVAAKlainen nyrpistää nenää:

Perusajatus ei olekaan huono ja meillä täällä Euroopassa se on ollut enemmän ja vähemmän vakio jo pitkään. Mutta siitähän ei ollutkaan kyse, kyse oli siitä, että Imagen pojat eivät ensimmäisinä vuosinaan julkaisseet kovinkaan montaa kelvollista painotuotetta. Sille sitä nenää sitten nyrpistetäänkin sen edestä.

Aika oli otollinen ja jopa hulppea rapa pääsi suotimen läpi.

Juuri niin. Nyt jos Imagen pojat aloittaisivat siitä, mistä he aloittivat 90-luvun alussa, niin olisi firma unohduksissa nopeammin kuin tässä mainitut muut pikkukustantamot.

[Curtvile]

haluamatta leimautua kustannusyhtiöiden kätyriksi täsmennän:
miljardi kärpästä voi ihan hyvin olla väärässä. Eclipse ja First tekivät upeita sarjakuvia, useat paljon parempia kuin Image ennen ja osin jopa nyt.
Niitä ei silti ostettu tarpeeksi. Jos sarjakuvaa julkaistaan ja toistuvasti laadukkuudesta riippumatta myynti jää alle kannattavuusrajan niin kirves heilahtaa.
Moni hyvä , eritoten amerikkalainen, sarjakuva on saanut ennenaikaisen lopetustuomion. innokkaat fanit valittavat ja parkuvat ja kriitikot pahoittelevat, ei auta.
Image möi ilmiömäisesti. eritoten Spawn, Youngblood ja Wildcats olivat silti alle sen tason mitä voi odottaa. Kaikki lehdet olivat myöhässä, kroonisesti. Ja silti Image jäi pystyyn, alkoi ilmestyä ajallaan ja kohotti laatuaan.
Tässä vaiheessa oli monelle jo selvää että iso I on yhtä kuin isotissisiä naisia ja rumia lihaskimppuja irvestelemässä ja poseeraamassa ja tarinasta ei tietoakaan.
Eihän kukaan koskaan muuta tai kehity alallaan.
Joten kun linja korjautui isolta osalta asia jäi tutkan alle ennakkoasenteiden takia.
Ja jottei totuus unohtuisi, muistelkaapa 1991-1993 vuosien Marvelin ja DCn huipputöitä?
Dark Horse antoi Hellboyn, hassua kyllä legendin kautta. Kuulostaako tutulta: DH julkaisee, artisti omistaa itse hahmonsa ja mihin niitä käytetään.