Vanhojen sarjakuvien ja kuvasarjojen julkaiseminen

[Reima Mäkinen]

Kun tällä alueella Lurkerin harjoittaman julkaisutoiminnan tekijänoikeudellinen laillisuus on hieman niin ja näin... Eikö voitaisi jatkaa hommaa joko (kunnollisina huolella valmisteltuina) Kvaakin artikkeleina tai sitten julkistamalla ainoastaan tietoja ja kuvanäytteitä. Mahdollisesti jopa niin, että aluksi kerättäisiin tietoja foorumilla (Kuten Lurker SK-sarjat ketjussa kirjoitti) ja sen jälkeen valmistettaisiin aiheesta yhteenveto?

Ehdotan, että perustamme (kotimaiset sarjakuvat -foorumille) piirtäjäkohtaisia säikeitä, eli Hjalmar Löfvingille, Veli Giovannille, Poika Vesannolle, Egon Meuroselle, Olavi Vikaiselle, Ami Hauhiolle, Gösta Thilénille, Akseli Gallen-Kallelalle, Rudolf Koivulle(?), Maija Karmalle(?)), Erkki Koposelle, Helga Sjöstedille, Martta Wendelinille, Topi Vikstedille, Olavi Hurmerinnalle, Henrik Tikkaselle, Janssoneille, jne. omansa. Niihin voisi sitten kerätä
1. elämäkerrallisia tietoja.
2. listaa Kvaakilaisia vastaan tulleista sarjoista (kuvanäytteen ja juoniselostuksen kera).

Näitä säikeitä voisi ylläpito jopa editoida (jättäen keräykseen osallistuneiden tiedot mukaan) niin että ne säilyisivät helposti luettavina ja muodostaisivat pikku hiljaa ikään kuin tietosanakirjatyyppisen kokonaisuuden.

Kokonaisten sarjojen julkaiseminen olisi tietenkin myös mahdollista sikäli kun tekijänoikeudet sen sallivat. Myös tunnistettavaksi tarjotuille vanhoille sarjoille voisi olla oma säie, jossa voisi mahdollisestikäytää alkuun laajempaakin kuvanäytettä. Miten muuten lienee signeeraamattomien sarjakuvien ja kuvien oikeuksien laita ylipäätään? Kuinka kukaan voi ilman originaalia (tai edes sen kera) todistaa omistavansa työn julkaisuoikeuden?!

Ville tai Mika voisi kertoa mitä tekijöitä, julkaisuja, sarjoja tuleva Laikku käsittelee, niin päästäisiin välttämään päällekkäisyyksiä?

Edit: Pari Linkkiä. Tuolta taiteilijamatrikkelista löytyy näköjään näitä vanhan kansan immeisiä enemmänkin.

[Reima Mäkinen]

Mahdollisesti. Mutta ensin pitää olla mitä sinne laittaa... Ja kaipaisin Kvaakiin joka tapauksessa kokoavan säikeen joka kertoo mitä piirtäjiä Wikipediaan on lisätty.

[Lurker]

Käyn läpi lähettämiäni viestejä ja poistan niistä kuvia, jotta sinänsä paljon muuta mielenkiintoista tietoa sisältävät keskusteluhaarat eivät häviä.

Olen nolona aiheuttamastani hämmingistä. ^_^!

Pyydän anteeksi ylläpitäjiltä ja Kvaakista vastuussa olevilta tahoilta.
Tarkoitukseni ei missään nimessä ollut rikkoa lakia vaan vilpittömästi levittää tietoa vanhasta suomalaisesta sarjakuvasta.

Osasyyllisenä oli myös uusi hieno skannerini...

[mlietzen]

Ville tai Mika voisi kertoa mitä tekijöitä, julkaisuja, sarjoja tuleva Laikku käsittelee, niin päästäisiin välttämään päällekkäisyyksiä?

Poika Vesanto (kärkenä Saku Sämpylä)
Veli Giovannin sarjat (Tawitzin Junnu ja Thilénin Kerhonen)
Akseli Halonen (Pulliainen)
Olavi Vikainen
Egon Meuronen
Hjalmar Löfving (Olli Pirteä)
Ami Hauhio

Sarjojen yhteyteen tulee piirtäjien esittelyt ja bibliografiset tiedot, periaatteessa ne voisi ehkä saada kirjoittajien suostumuksella johonkin nettiinkin talteen kunhan albumi on ensin julkaistu, onhan ne kumminkin aika tarkkaan tutkittu ja kirjoitettu.

Minäkin meinasin tuota Wikipediaa.

Jos joku tietää ym. piirtäjistä paljon ja haluaa lukaista noita esittelytekstejä ennen julkaisua niin se on toki mahdollista. Kysykää vaan. Monta tarkastajaa ja kommentaattoria on jo mutta viisaita päitä ei ole koskaan liikaa.

[Reima Mäkinen]

Sarjojen yhteyteen tulee piirtäjien esittelyt ja bibliografiset tiedot, periaatteessa ne voisi ehkä saada kirjoittajien suostumuksella johonkin nettiinkin talteen.

Meinaatko että bibliografiset tiedot ovat tekijänoikeukeuksien suojaamia?

Miten muuten Laikun kanssa olette saaneet oikeuksien omistajia kiinni? Tarkoitan sarjojen julkaisulupien saamiseksi? Jääkö kirjasta uupumaan töitä koska niiden julkaisemiseen ei saatu lupaa?

Entä onko kenelläkään tietoa siitä miten oikeudet käyttäytyvät suoja-ajan (70v. tekijän kuolemasta) jälkeen? Siis jos/kun oikeudet ovat siirtyneet taiteilijan perikunnalle, niin mitä tuo vapautuminen yli päätään käytännössä tarkoittaa?!

Niille jotka eivät tiedä, parhaat lähteet ovat tällä alalla vanhojen Sarjainfojen lisäksi Sarjis-lehdet, Kaukorannan ja Kemppisen Sarjakuvat -kirja sekä Kemin 10 vuotta sitten julkaisema Suomalaisen sarjakuvan ensyklopedia (painos vetelee viimeisiään, ellei ole jo finito?) Netistä löytyy Kaukorannan laatima listaus:
Suomeksi julkaistut itsenäiset sarjakuvakirjat ja albumit 1904-1976
http://www.kaapeli.fi/~sarjaks/alan/kirj/albm.html

[mlietzen]

Meinaatko että bibliografiset tiedot ovat tekijänoikeukeuksien suojaamia?

Öhh... mitäh? Eikun esittelytekstit.

Miten muuten Laikun kanssa olette saaneet oikeuksien omistajia kiinni? Tarkoitan sarjojen julkaisulupien saamiseksi? Jääkö kirjasta uupumaan töitä koska niiden julkaisemiseen ei saatu lupaa?

Historiallisiin esittelyihin kautta kunnianosoituksiin suhtaudutaan hyvin suopeasti, ei tässä keltään olla puurolusikkaa suusta viemässä vaan lähinnä päinvastoin. Kun on ollut lusikat ja puurot aika pitkään unohduksissa.

[roju]

Öööö--- eiks noita voi pitää vähän niinkuin lainauksina (vrt. lehtijuttu), kysehän on melkein niinkuin artikkeleista ja ilmeisesti kuvat eivät olleet printtikelpoisia? Tekijä ja lähdekin oli mainittu. Rahaahan näillä ei voi kukaan täällä netissä tehdä, ja Lurkerin esimerkit oli ilmeisesti tarkoitettu keskustelun pohjaksi.

Paitsi tietysti jos Kvaakia lähestyi joku perikunta uhkauksin, sitten en kävisi uhittelemaan.

[Reima Mäkinen]

En usko että printtikelpoisuus tai -kelvottomuus liittyy mitenkään julkaisuoikeuteen. Siten nähdäkseni esim. muutamat Kvaakissa käytössä olevat avataritkin loukkaavat piirtäjien oikeuksia. Voiko lyhyt detaljien luetteleminen vastata lehtiartikkelia? Ei minusta.
On olemassa myös vakiintunut käytäntö, jonka mukaan varsinkin vanhoja teoksia julkaistaessa niiden ohessa mainitaan, että julkaisija on tehnyt voitavansa oikeuksien omistajan jäljittämiseksi (mutta epäonnistunut). Disclaimer jatkuu yleensä niin että pyydetään mahdollista oikeuksien omistajaa ottamaan yhteyttä julkaisijaan asian sopimiseksi (jälkikäteen). Tätä käytäntöä voisi toki hyödyntää ehkä enemmänkin.
Tekijänoikeuksista ei meuhkata koskaan liikaa. Siispä lainailen tähän otteita ylläpidon puolelta käydystä keskustelusta:

Tekijänoikeuslain sitaattipykälän mukaan: "Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa."

Siis vain otteita. Koko teoksen julkaisemisesta säädetään erikseen.

Rami Rautkorpi kirjoitti: "Tekijöistä ainakin Hjalmar Löfving ja Väinö Nuorteva ovat kuolleet alle 70 vuotta sitten. Tekijänoikeuslain  mukaan heidän teoksensa eivät siis lähtökohtaisesti ole vapaasti levitettävissä.
... Mutta sellaiset tekijänoikeudet, jotka ovat tällä hetkellä yhtiöiden hallussa, raukeavat siis aivan normaalisti aikarajan umpeuduttua. Tämän takiahan Disney jatkuvasti lobbaa pituutta lisää aikarajaan. Pitäisin parhaana lähtöolettamuksena täällä Suomessakin siis sitä, että jos tekijän kuolemasta on alle 70 vuotta, niin ne oikeudet ovat jollakulla."

Ja vielä lainoja laeista:

Yleiset määräykset oikeuden luovutuksesta

27 § Tekijänoikeus voidaan, 3 §:n säännöksistä johtuvin rajoituksin, luovuttaa kokonaan tai osittain.
Kappaleen luovutukseen ei sisälly tekijänoikeuden luovutus. Tilauksesta tehtyyn muotokuvaan tekijä ei kuitenkaan saa käyttää oikeuttaan tilaajan tai, tämän kuoltua, hänen leskensä ja perillistensä suostumuksetta.
Tekijänoikeuden siirtyminen

 28 § Ellei toisin ole sovittu, ei se, jolle tekijänoikeus on luovutettu, saa muuttaa teosta eikä luovuttaa oikeutta toiselle. Milloin oikeus kuuluu liikkeelle, sen saa luovuttaa yhdessä liikkeen tai sen osan kanssa; luovuttaja on kuitenkin edelleen vastuussa sopimuksen täyttämisestä.

Tekijänoikeuden siirtyminen tekijän kuollessa ja sen ulosmittaus

41 § Tekijän kuoltua sovelletaan tekijänoikeuteen avio-oikeutta, perintöä ja testamenttia koskevia sääntöjä.

Tekijänoikeuden voimassaoloaika

43 § (22.12.1995/1654)

Tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän tai, jos kysymys on 6 §:ssä tarkoitetusta teoksesta, viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta.

44 § (22.12.1995/1654)
Teokseen, joka on julkistettu tekijän nimeä taikka yleisesti tunnettua salanimeä tai nimimerkkiä ilmoittamatta, on tekijänoikeus voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona teos julkistettiin.
Jos tekijän henkilöllisyys selviää 1 momentissa mainitun ajan kuluessa, noudatetaan, mitä 43 §:ssä säädetään.

Julkistamattoman teoksen, jonka tekijää ei tunneta, tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona teos luotiin.

Historiaprojektin julkistamiseen liittyy tämä kohta:

49 § (3.4.1998/250) Sillä, joka on valmistanut

1) luettelon, taulukon, ohjelman tai muun sellaisen työn, jossa on yhdisteltynä suuri määrä tietoja, tai
2) tietokannan, jonka sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta,

on yksinomainen oikeus määrätä työn koko sisällöstä tai sen laadullisesti tai määrällisesti arvioiden olennaisesta osasta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla ne yleisön saataviin.
Edellä 1 momentissa säädetty oikeus on voimassa, kunnes 15 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona työ valmistui, tai jos työ saatettiin yleisön saataviin ennen tämän ajanjakson päättymistä, 15 vuotta siitä vuodesta, jona työ saatettiin ensimmäisen kerran yleisön saataviin.

[roju]

Nää on monimutkaisia ja osin tulkinnanvaraisiakin juttuja. Kuvataiteen puolella tekijänoikeutta opetetaan eri tavalla kuin viestinnän puolella. Lopputulos ratkaissee: esim. videoteoksessa olemassaolevaa kuvaa saa käyttää, jos rajaa sitä 5% uudelleen; viestinnän puolella en usko että menisi läpi. Ja journalismissa on sitten vielä omat säännöt.

Yleisesti ottaen tekijänoikeuslainsäädännöllä pyritään kuitenkin suojaamaan tekijää siltä, että joku muu luvatta RAHASTAA työllä. Siinä mielessä minusta nuo kuvat em. yhteydessään menevät lainauksen piikkiin. Journalismia se on kuvajournalismikin.

Avatareista olen samaa mieltä, mutta jälleen kerran, taloudellista (tai imagollista) vahinkoa ei voitane osoittaa syntyvän. Rikoksessa todistusvastuu on syyttäjällä. Itsesensuurilinjalle ei pidä lähteä.

(edit: typo)

[Lurker]

Vanhojen (ja uusienkin) lehtien kannet ja vanhat mainokset näyttävät olevan "yleisen mielipiteen" mukaan vapaita julkaisuun eri yhteyksissä.

Niitä ainakin usein käytetään aika vapaasti kokoomateoksissa ja ensyklopedioissa.

Myös postimerkit ovat vapaita käyttöön. Muistaakseni erään Tintti-kirjan kansikuvanakin oli Tintti-postimerkki koska tekijä ei saanut lupaa käyttää Hergén muita kuvia.

[Reima Mäkinen]

Mainoksissa tekijänoikeuden (tai julkaisuoikueden) haltijaa (yleensä niitä on useampia) on vaikeaa selvittää. Kansien julkaiseminen taas on perusteltua luetteloissa ja listauksissa. En kyllä tiedä miten laillista se on, riippuu ilmeisesti listauksen laajuudesta?! Tällöinkin käsittääkseni alkuperäinen oikeuksien omistaja tulisi selkeästi merkitä, jos sellainen vain on tiedossa.

Postimerkkien suhteen saatat olla oikeassa. En tunne niiden julkaisusopimuksia, mutta on varsin mahdollista että tekijä luovuttaa oikeudet. Sen sijaan isyysoikeuden voisi kuvitella koskevan postimerkkejäkin, eli ko. kuvien muokkaus, rankka rajaus tms. käsittääkseni loukkaa isyysoikeuttta joka taiteilijalla teoksiinsa joka tapauksessa on.

Mitä tulee tulkinnanvaraisuuksiin, niin aika paljonhan näistä on olemassa myös jo erilaisia oikeuden päätöksiä, jotka antavat osviittaa.

[Lurker]

<snip>
Postimerkkien suhteen saatat olla oikeassa. <snip>

Tämä keskustelu tuli mieleeni kun näin kokoomakirjan MAD-lehdessä julkaistuista postimerkkisarjakuvista. Niissähän oli postimerkkejä peräjälkeen hassujen puhekuplien kera. Oli se MAD ennen vanhaan hyvä lehti. Tätä uutta inkarnaatiota vähän vierastan.

[Lurker]

Kirjoitin Wikipediaan artikkelin Ola Fogelbergista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ola_Fogelberg

Kuvaksi laitoin yläkulmaan Fogelin tutun signeerauksen. Signeeraus todennäköisesti kuitenkin poistetaan tekijänoikeuden takia.

Signeerausta ei tietenkään saa käyttää hämäävästi tai väärennöksenä, mutta entä artikkelin kuvituksena? Onko kenelläkään tarkempaa tietoa?

Aikomukseni oli laittaa Wikipediaan lisää näitä nimmareita, Vikaisen, Vesannon ja muiden, jotka ovat usein avain kuvan piirtäjän tunnistamiseen...

Kvaakiin olen laittanut Hj. Löfvingin signeerauksen ja Ja Vikaisen.