Vaikka suomalaisia olisi mukava suosia, en voi väittää pitäväni erityisen paljon Vainiomäen tarinoista. Aika lailla samantasoisia juttuja kuin suurimmalla osalla Egmontin tämän hetken ankkakäsikirjoittajista. Pääosin tylsiä tarinoita, jotka yrittää lukea mahdollisimman nopeasti pois alta. Esimerkistä käy tämänkin päivän Akkarissa ollut Vicarin (aargh!) piirtämä tarina. Muistelen pitäneeni siitä taannoisesta sammakkotarinasta hiukan enemmän.
Ei toimi minulle. Kiva, jos joku tykkää.