Kai Vainiomäki - ankkakäsikirjoittaja

[Fauntleroy]

Tämän viikon Akkarissa Vainiomäen tarina! 12-sivuisen johtosarjan on kuvittanut Vicar. Vuodelta 2004 näyttäisi olevan.

[Koninkaulus]

Vaikka suomalaisia olisi mukava suosia, en voi väittää pitäväni erityisen paljon Vainiomäen tarinoista. Aika lailla samantasoisia juttuja kuin suurimmalla osalla Egmontin tämän hetken ankkakäsikirjoittajista. Pääosin tylsiä tarinoita, jotka yrittää lukea mahdollisimman nopeasti pois alta. Esimerkistä käy tämänkin päivän Akkarissa ollut Vicarin (aargh!) piirtämä tarina. Muistelen pitäneeni siitä taannoisesta sammakkotarinasta hiukan enemmän.

Ei toimi minulle. Kiva, jos joku tykkää.

[Timo Ronkainen]

Olihan tää Vainiomäen kirjastojuttu paljon parempi kuin lehden toinen ankkajuttu, lässyttävä Tupuhupulupu-tavaratalo -tarina.

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Pultsari kotimaisen kirjallisuuden hyllyssä paljasti kirjoittajan kansallisuuden, eh? 

[Kääk13]

Minusta varsin omaperäisesti toteutettu tarina.
Kai oli saanut tuotua uutta näkökulmaa ajassa matkustus juttuihin.
En muista montaakaan vastaavanlaista aikakonesotkua.

Onkohan toimituksella muuten jokin aikakoneteema meneillään vai onko vain sattumaa, että parissa muussakin vast'ikään julkaistussa tarinassa pyöritään tiiviisti aikakoneen ympärillä? Aku Ankassa juuri toisen osansa julkaistussa tarinassa "Akustuksen aarre" matkataan ajassa, samoin Roope-setä-lehdessä paraikaa meneillään olevassa jatkosarjassa Mikki ja Hessu ovat eksyksissä ajassa.
Nyt vielä tämä Kain juttu...

Joka tapauksessa, olinkin jo hieman kaivannut Vainiomäen tarinoita ja lisää suomalaisväriä Aku Ankkaan.

[Lurker]

Minusta varsin omaperäisesti toteutettu tarina.
Kai oli saanut tuotua uutta näkökulmaa ajassa matkustus juttuihin.
En muista montaakaan vastaavanlaista aikakonesotkua.

Kuuluisin (ja ehkä ensimmäinen?) näistä tarinoista on R. E. Heinleinin "By His Bootstraps". Ko. novellista lienee myös saatu tietokonetermi buutata, vaikka Münchhausenilta asti se lienee.

[VesaK]

Sekä tietysti Harold Ramisin ohjaama ja Michael Keatonin pääosittama elokuva Multiplicity - Minusta on moneksi (1996).
Alan Mooren ja Dave Gibbonsin varhainen yhteissarja käsittelee vastaavaa teemaa - sama henkilö eri aikakausilta yrittää päättää onko aikamatkustuksessa järkee vai ei. Eikä se ole ainoa kerta kun Moore(kin) on leikkinyt idealla (ks. esim. Greyshirt, Jack B. Quick).

Mutta ei se idea ole tärkein pointti - kaikki maailman ideat on joka tapauksessa käytetty. Toteutus on tärkein, ja tässä Aku-jutussa se toimi oikein mukavasti.