Jäi kyllä paljon hauskoja muistoja. Varmasti jäi tyyppi monille mieleen vaik'ei olisi montaa kertaa kerennyt tavata.
Pohdin juuri samaan suuntaan: tapasin Hannu Eskon vain pari kertaa ohi mennen, mutta yksi näistä tapauksista oli eräänä vuonna hyvin myöhään illalla Helsingin festarien iltabileissä, joissa hän päätyi, nyt jo unohtuneen, mutta silloin aikanaan sangen luonnolliselta tuntuneen tapahtumaketjun seuruksena, viemään toisen kenkäni ja laittamaan sen jonnekin ihme kaapin päälle hankalaan paikkaan, josta minun piti sitten koittaa kurkotella sitä takaisin. (Sanoinko jo, että tämä tapahtui hyvin myöhään?)
Hämmästyttävää, millaiset pienet asiat, oudotkin, saattavat jäädä muistiin ainoana kosketuksena johonkin ihmiseen.
