Naurua Etelä-Afrikasta

[VesaK]

Helsingissä vierailee yksi Etelä-Afrikan suosituimman sanomalehtisarjakuvan Madam & Even tekijöistä:

Rico Schacherl on eteläafrikkalainen graafikko ja kuvataiteilija. Madam & Even piirtämisen lisäksi hän kuvittaa myös eri lehtiä ja lastensarjakuvia.

Rico ja Harry Dugmore julkaisivat Laughing Stock -nimistä, Mad-lehden tyyppistä huumorilehteä. Tarvittiin kuitenkin vielä amerikkalainen synnyttämään Madam&Eve. Idea lähti amerikkalaisen Stephen Francisin eteläafrikkalaisen vaimon ja anopin kulttuurista kummunneista havainnoista. Madam & Eve ilmestyi ensin strippeinä Mail&Guardianissa, ja ensimmäinen sarjakuva-albumi ilmestyi vuonna 1992. Lisäksi aiheesta on tehty huippusuosittu tv-sarja.

Rico on tavattavissa tänään Kulttuurikeskus Caisassa (Mikonkatu 17C, II kerros) klo 18.00 ja huomenna sunnuntaina klo 13 ja 16.00
Sunnuntaina 29.05 Rico vierailee myös Rautatientorilla, Amazonas-lavalla klo 14.30 ja tämän jälkeen LIKEn myyntipisteessä.
Jos teillä on mahdollisuus, käykääpä tapaamassa, sarja on nimittäin hyvin hauska. Laitan kohtapuoleen varsinaista uutista aiheesta etusivulle.

[Flemming Andersen]

M&E:ta ei taideta julkaista missään suomalaisessa lehdessä?
Kokemukseni sarjasta rajoittuu Liken kokoelmaan mutta sekin sai warettamaan Tsotsin... Eli vakuuttavaa jälkeä oli

[Matti Karjalainen]

Madam & Eve on kyllä mainio tapaus. Kannattaa tutustua -tosin ainoa tapa siihen taitaa olla tuo Liken julkaisema strippikokoelma. En ole ainakaan törmännyt yhdessäkään lehdessä kyseiseen sarjakuvaan.

Kirjastossamme muuten vieraili taannoin eteläafrikkalainen harjoittelija, jolle kerroin sarjakuvasta. Hän ei ollut siitä koskaan kuullutkaan. Sinänsä jännä juttu, sillä uskoisin, ettei tästä maasta löydy kovinkaan montaa ihmistä, jotka eivät tiedä, ketä Viivi ja Wagner ovat.

Liitetiedostona muuten ote eteläafrikkalaisesta lasten- ja sarjakuvalehdestä elokuulta 1932. En muista, oliko tämä Bubbles- vai Rainbow-nimisen lehden julkaisema pisteestä pisteeseen -tehtävä, mutta kyseisestä jutusta välittynee hyvin jotakin kyseisen aikakauden asenteista ja arvoista.

[Matti Karjalainen]

Ja tässä vielä ote edellämainitun eteläafrikkalaisen Bubbles-lehden lännensarjakuvasta "In Red Eagle's Care". Vuosi on edelleen 1932.

[Flemming Andersen]

Kiitos. Lisätäänpä suosikkeihin.

[Darzee]

Se ei varmaan myynyt tarpeeksi. Harmi, koska hauska se on, eikä edellyttänyt ainakaan tuon yhden näytteen perusteella tavanomaista ulkomaanuutisointia tarkempaa Etelä-Afrikan tuntemusta maan yhteiskuntaelämästä ammentavien vitsien ymmärtämiseen.

Joskushan tällaisissa yhteiskuntaa kommentoivissa sarjoissa on ongelmana, että pitäisi tuntea kohdemaan päivänpolitiikkaa tms., ja jos julkaistavat stripit eivät ole aivan tuoreita, ymmärtäminen vaikeutuu entisestään. Pogo on varmaan paras esimerkki. Mutta kyllä ne voivat toimia, vaikka mukana olisi paikallisväriäkin. Esimerkiksi Hesarissa pitkään ilmestynyt "Valtiaat" on hauska, eikä edellytä syvällistä Tanskan tuntemusta, vaikka vakiohahmoihin kuuluu kuninkaallisia ja sarjassa on viittauksia Natoon yms.

[VesaK]

Omaan aikaansa ja kulttuuriinsa sidotut sarjakuvat ovat hankalia ilman selityksiä - siksi Karinkin pilapiirroskokoelmissa oli "vinkkirivejä", koska kuka piru muuten muistaa mitä Kekkonen sanoi vuonna 1966 kalaretken päätteeksi jne.
Niin, Madam & Eve, ei sitä sitten jatkettukaan... ja monia muita on jäänyt odottelemaan - ei ole näkynyt myöskään uusia kokoelmia Max Cannonin Raa'asta lihasta...

Mutta kai kaikilla on sentään Pappa Afrikassa -teos?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Anton_Kannemeyer

[Darzee]

"Raakaa lihaa" on näitä, jotka pieninä annoksina ovat mainioita, mutta putkeen luettuna kuvien staattisuus alkaa häiritä eivätkä vitsitkään enää samalla lailla kohota kulmia, paitsi ehkä sen maitomiehen jutut. Sen sijaan esimerkiksi Perry Bible Fellowshipia saisi tulla kernaasti lisää, jos sitä vain olisi saatavilla, vaan kun ei juuri ole.