Bilalin 32. joulukuuta

[tertsi]

Onko kukaan saanut vielä käsiinsä Bilalin uusinta albumia: trente-deux decembre.
Ajattelin tilata sen netistä alkukielellä heti tuoreltaan. Mutta olisi hauska kuulla, minkälaatuinen teos on kyseessä. Koska ei oikein viitsi tavata ranskaa sanakirjan avulla, jos kyseessä on kovin kökkö teos.

Sillä lopetettuaan yhteistyön Pierre Christinin kanssa, Bilal ei ole enää niin takuuvarma ostos kuin ennenvanhaan...

Huomasin muuten juuri, että Brysselissä on avattu museo Jijé. Eli nyt siellä on sitten toinenkin sarjakuvamuseo. Tämä vinkiksi Brysseliin menijöille.

[Yotsuya]

Mitä muuten olette pitäneet Bilalin Joulukuun 32.:sta? Ensilukemalta vaikutti Hirviön unta kepeämmältä mutta loppujen lopuksi siinä oli jopa enemmän pähkäiltävää mikä johtunee hankalammasta aihevalinnasta. Melkoinen lataus oli tässäkin albumissa vaikka ei saavutakaan ekan osan koskettavuutta. Toivottavasti kolmatta ei tarvitse odottaa ihan viittä vuotta...

[Reima Mäkinen]

Enpä ole vielä ehtinyt hankkia ja lukea tuota. Tässä vielä suora linkki niille, joilta Kataiston uutinen aiheesta (täällä Kvaakissa) livahti ohi...
http://www.kvaak.fi/naytauutinen.php?articleID=94

[tertsi]

Eipä ole täällä Kvaakissa ollut juuri mitään juttua Bilalin uudesta albumista. Ei edes arvostelua jutun muodossa. Kummaa.

Onko 32. joulukuuta niin huono, että siitä vaietaan totaalisesti? Vaiko vain niin epäkiinnostava, ettei sitä ole tullut edes luettua?

Olen silmäillyt sitä kirjakaupassa, mutta nopeasti tarkasteltuna kuvat näyttävät jotenkin töksähteleviltä, eivät kovin "imeviltä". Myönteisen ostopäätöksen tehdäkseni tarvitsisin kuulla kehuja kyseisestä teoksesta.

Terroristit, Metsästysretki, Staden som inte fanns, kaikki mielestäni mahtavaa sarjakuvaa.

[Otto Sinisalo]

Eipä ole täällä Kvaakissa ollut juuri mitään juttua Bilalin uudesta albumista. Ei edes arvostelua jutun muodossa. Kummaa.

Alppari uutisoitiin, kun se ilmestyi Humanoidsilta:

http://www.kvaak.fi/naytauutinen.php?articleID=48

sekä myöhemmin, kun se käänettiin (ks. tämä viestiketju).

Rehellisesti sanottuna syy siihen, miksen ole itse kirjoittanut siitä on se, etten ole onnistunut ruinaamaan kustantamolta arvostelukappaletta (olen pihi).

[tertsi]

Luulisi olevan kustantajan etu, että albumista kirjoitettaisiin. Ainakaan minä en ole ostanut sitä, koska en ole saanut siitä mitään informaatiota. Tyhmä kustantaja.
Kannattaisi ehkä heidänkin hieman panostaa arvostelijaan.

[Reima Mäkinen]

Kustantaja sen paremmin kuin arvostelijakaan eivät voi vaikuttaa siihen, mitä arvosteluja lehdissä julkaistaan. Nykyään asiat ovat hyvin. Parikymmentä vuotta sitten lehdet eivät julkaisseet sarjakuva-arvioita ollenkaan. Ikinä. Mistään sarjakuvasta. Ihan tosi.

Tämä syksy tuntuu sillä sarjakuvan saralla olevan aika tunkuinen. Hyvää matskua tulee enemmän kuin aikoihin. Bilalin tekele on myös aika tuore, notta elä hoppuile.

[Wilpuri]

Hirviön uni löytyy hyllystä, joten kaippa se jatko-osakin tulee ostettua. Hienoa taidetta näyttää olevan siinäkin ja pläräilyn perusteella aiko rankkaa goreiluakin.

[tertsi]

Rehellisesti sanottuna syy siihen, miksen ole itse kirjoittanut siitä on se, etten ole onnistunut ruinaamaan kustantamolta arvostelukappaletta (olen pihi).

Kiinnostaisi vain tietää. Kun olet noin niinkuin kriitikko, niin tuleeko ostettua kuinka usein sarjakuvia. Vai oletatko aina, että saat albumit ilmaiseksi?  
Mielestäni kriitikko ja ostaja ovat eriarvoisessa asemassa, sillä ostaja joutuu väkisinkin miettimään oliko jokin teos sen rahan arvoinen, jonka siihen joutui sijoittamaan. Kriitikko ei.
Mutta tietenkään kriitikolta ei voi vaatia albumien ostamista, mutta tämmöinenkin ristiriita kriitikon ja tavallisen lukijan välillä on.
Itselläni on pressikortti ja sen takia tulee käytyä kaiken maailman messuilla ja museoissa. Jos niissä kävisi omalla rahalla, suhtautumiseni ei olisi ollenkaan niin ennakkoluulotonta ja avaraa.

[Otto Sinisalo]

Kiinnostaisi vain tietää. Kun olet noin niinkuin kriitikko, niin tuleeko ostettua kuinka usein sarjakuvia. Vai oletatko aina, että saat albumit ilmaiseksi?

Ostan sarjakuvia viikoittain. Joistain niistä kirjoitan. Arvostelukappaleita saan pari kuussa eri kustantajilta ja tekijöiltä, lähinnä jos pyydän itse.

Mielestäni kriitikko ja ostaja ovat eriarvoisessa asemassa, sillä ostaja joutuu väkisinkin miettimään oliko jokin teos sen rahan arvoinen, jonka siihen joutui sijoittamaan. Kriitikko ei.

Hinta-laatusuhde (miten se kulloinkin määritellään) on asia, josta voi, ja kannattaakin, arviossa kirjoittaa, etenkin jos sisällön ja hinnan välillä on ristiriita (hyvää halvalla / huonoa kalliilla). Eli siis vaikkei sitä "väkisin" joutuisikaan pohtimaan, kannattaa silti.

[Wilpuri]

Olisihan se moraalitonta, jos kriitikko joutuisi maksamaan siitä, että saa edun arvostella jonkin teoksen.

Mitä kriitikko muuten toteaa sarjakuvasta, jota hän itse vihaa, mutta joka on älden suosittu? Toteaako tylysti universaalin totuutensa   vai myöntääkö nöyrästi, että "Kai tässä jotain on, mutt en ymmärrä tätä silti".

[Yotsuya]

Eipä ole täällä Kvaakissa ollut juuri mitään juttua Bilalin uudesta albumista. Ei edes arvostelua jutun muodossa. Kummaa.

Onko 32. joulukuuta niin huono, että siitä vaietaan totaalisesti? Vaiko vain niin epäkiinnostava, ettei sitä ole tullut edes luettua?

Olen silmäillyt sitä kirjakaupassa, mutta nopeasti tarkasteltuna kuvat näyttävät jotenkin töksähteleviltä, eivät kovin "imeviltä". Myönteisen ostopäätöksen tehdäkseni tarvitsisin kuulla kehuja kyseisestä teoksesta.

Terroristit, Metsästysretki, Staden som inte fanns, kaikki mielestäni mahtavaa sarjakuvaa.

Missään nimessä 32. joulukuuta ei ole epäkiinnostava, päin vastoin. Ongelmana on että sisältö jyrää tarinan alleen ja jos Hirviön unen sisältämän henkilöiden esittelyn jälkeen odotat suoraviivaisempaa tarinaa tulet pettymään. Teema siirtyy etnisyydestä enemmän kulttuuriin ja yleisemmin maailmankuvan kehittymiseen.

Luin muuten Jumalattoman näytelmän juuri uudestaan ja Sarajevo-trilogian parin ekaan osaan verrattuna se tuntuu lähinnä Avaruuden korkeajännitykseltä.
 

[tertsi]

Luin muuten Jumalattoman näytelmän juuri uudestaan ja Sarajevo-trilogian parin ekaan osaan verrattuna se tuntuu lähinnä Avaruuden korkeajännitykseltä.
 

Jumalaton näytelmä ei ole koskaan kuulunut henkilökohtaisiin suosikkeihini, vaikka onkin upeasti piirretty. Mutta sehän ei yksin riitä.
Mielestäni Bilalin tuotannon taso laski ratkaisevasti silloin, kun hän lopetti yhteistyönsä Christinin kanssa.

Olisin tosiaan kaivannut suoraviivaisempaa toimintaa Hirviön unen jälkeen. Sarjakuvaruuduissakaan ei ole oikein kaipaamaani sujuvuutta, ruudut ovat enemmänkin
yksittäisiä maalauksia, kuin sarjakuvaa.

Eli taitaapi jäädä 32. joulukuuta ostamatta, voihan sen lainata kirjastostakin.

[VesaK]

Uusimmassa Tähtivaeltajassa Toni Jerrman teilaa 32. joulukuuta-albun aika totaalisesti, kun taas tuoreimmassa Sarjainfossa Ville Hänninen oli myönteisempi. Makuasioita nämä aina ovat.
Tiedänpä ihmisen, joka ei katso telkastaan elokuvaa, jos kyseinen raina ei ole saanut Aamulehdessä vähintään kolmea tähteä...

[kespa]

Makuasioita nämä aina ovat.
Tiedänpä ihmisen, joka ei katso telkastaan elokuvaa, jos kyseinen raina ei ole saanut Aamulehdessä vähintään kolmea tähteä...

Onneksi tuo toimii myös toisin päin Yleensä ne kahden tähden leffat tuppaavat olemaan omaan mieleen. Ja Turun-Sanomien Tapani Maskulan (mikäli nimen oikein muistan) arvioissa en muita leffoja menisikään katsomaan, kun niitä jotka ovat saaneet yhden tähden.