Oletteko lopettaneet jonkun mangasarjan seuraamisen?

[Chemo]

Itse luin 15 ekaa Ranmaa, ja ajattelin että josko tuo riittäisi noista nyt ainakin vähäksi aikaa. Mitenkäs muut - oletteko hypänneet pois minkään tietyn mangapokkarisarjan kelkasta?

[Veli Loponen]

Joo. Ranmaa luin muutaman ekan pokkarin (5-7?). Ekaa lukuunottamatta kaikki lainasin pikkuveljeltä. Dragonballia luin jotain 8-10 pokkaria ja sitten loppui sekin mun osalta.
Eivät jaksaneet vaan kiinnostaa.

[Petteri Oja]

Meitsi lopetti just Dragonballin ostamisen. Alussa se oli piristävän hauska ja erilainen, mutta viimeiset 10 pokkaria on tullut ostettua lähinnä tottumuksen vuoksi. Nyt päätin että voisi sen reilun vitosen kuussa sijoittaa johonkin fiksumpaankin. Muita lasten mangoja en ole edes yrittänyt seurata, paitsi Ranmaa yhden pokkarin. Odottelen innolla sitä Jalavalta tulevaa aikuisempaa tavaraa.

[J.M:salo]

Lista on aika pitkä. Dragonballia ostelin vain sen takia, että ajattelin että joku muukin kiinnostuisi. Tiputin pois numeron kuusi jälkeen. Dragon Knightsia ostin kymmenen osaa.. en edes muista minkä takia. Kaiketi piirrostyylin takia, ja koska olin käsityksessä että sarjassa olisi 14 pokkaria. Olikin enemmän, ja sitten lopetin kun juoni tuntui jauhavan paikallaan ja en saanut tarinasta enää kunnolla otetta.

On niitä muitakin, mutta mainitaan nyt Ragnarök, koska sitä aletaan kerran kääntämään. Se on huono. Sitä tukee anime ja MMPRPG (?), joiden kylkeen se on kirjoitettu. Juoni voi olla vaikka kuinka hyvä, mutta jotenkin en pääse sen ylitse että Asgård ja Midgard ovat naapurivaltioita, että Valkoinen Susi on hemaiseva pimu (jos oikein muistan) jne. Taitaa jäädä tuo käännös ostamatta, ellei ole todella hyvä. Mikseivät kääntäneet jotain muuta sarjaa? Island on vain kahdeksan osaa, se ei nojaa muihin medioihin, se on helposti ymmärrettävä, sopii "aikuisempaan makuun", hienosti piirretty ja päättyy mukavasti. Mutta ei.. Ragnarök...eew.

[Tatu Junni]

Sama tarina tälläkin:

Sekä Ranmaa että Dragonballia tuli osteltua "tuetaan nyt mangaa kun kerran sitä Suomeksi julkaistaan"-periaatteella. Molempien pokkareiden päästyä 15. osaansa tuli kuitenkin ähky - ja etenkin Ranman kohdalla täydellinen v******tuminen, kun tarina ei edennyt oikeastaan mihinkään. Dragonballia voisi edelleen ostella, ihan huba sarjahan se on, mutta sille viidelle eurolle todellakin löytyy parempiakin sijoituskohteita kahden minuutin kävelymatkan päässä (lue; Good Fellows).

[Rouhu]

Conania ostin neljä ensimmäistä pokkaria, mutta sarja ei vain uponnut ja lopetin ostamisen. Ja nuo neljä ostettua osaa päätyivät huuto.nettiin. Ranma ja DB taas tulee varmaan luettua loppuun.
 Jenkkipuolelta olen ostanut joitain sarjoja kokeeksi ja jos ei ole napannut niin pokkarit myyntiin ja uutta sarjaa testaamaan. Kesken on jäänyt mm. Shaman King ja Kare Kano.

[neko562]

kai mäki dragonball-sarjan lopetin ku ei se oikeen kiinnosta. 4 ekaa luin

[Jarmo]

Ranman lopetin aikoinaan osaan 16, tuli sitten fantasiapelien alesta ostettua muutama lisää. Varmaankin jatkan suomenkielisillä kun hinta-laatusuhde on paremmin kohdallaan.

Conan jäi ensimmäiseen numeroon. One Piece saa vielä muutaman numeron aikaa vakuuttaa.

[Laura Sivonen]

Tässä ihan lista:

Dragon Ball
En ikinä kyllä seurannutkaan sarjaa, vaan tuin lähinnä Sangatsua 20 eurolla ostaessani nämä. Tässä ei juuri ole mitään hyviä elementtejä, jotka jaksaisivat minua kiinnostaa. Potku, potku, isku, isku, lyönti, hakkaa päälle Goku... jne.
Ostin osat 5,6,7,14

One Piece
Tiedän, että tällekin pitäisi varmaan antaa enemmän aikaa, mutta kun ei taaskaan löydy mitään lukemisen arvoista tässä. Kenties jos sarja olisi vähän vakavampi ja siinä olisi edes vähän romantiikkaa.
Ostin ensimmäisen osan (mutta animena olen nähnyt enemmän).

Vision of Escaflowne
Tietysti menin ostamaan sarjan shounen- version (hemmetin ruman shounen- version >__<). Tästä nimittäin on olemassa myös lyhyt shoujo- versio. Mutta kun postitilauksissa ei pääse katsomaa, että mitä sieltä oikein tulee. Olisin tietysti voinut selvittää asian paremmin, mutta hyvä näin olla jälkiviisas.
Ostin 3 ensimmäistä osaa.

Wish
Enkelit ovat androgyynejä. Tiedän, mutta Kohaku (nimensä lisäksi) vaikuttaa liian miesmäiseltä, jotta voisin nauttia sarjassa olevasta rakkaussuhteesta. Kaikki muu sarjassa oli melkeinpä hyvää, mutta kaksi miestä... En vain pidä shounen-aista *gasp*
Ostin ensimmäisen osan.

Fruits Basket
Animena erittäin hyvä, mutta manga vaikutti jokseenkin liian sekavalta (tai sitten sekaisuus vain oli omien korvieni välissä).
Ensimmäinen osa tästäkin sarjasta koristaa hyllyä.

[AM]

Conania, One Pieceä ja Dragon Ballia jaksoin kerätä yhden osan kutakin. Lähinnä siksi että ne onnistuivat polkemaan paikallaan jo eka osasta alkaen. Ranmassakin on sama vika, mutta siinä on välillä ihan huvittaviakin juttuja joten se saa jatkaa, ainakin toistaiseksi.
Toinen lopetusuhan alla oleva on Steel Angel Kurumi, lähinnä koska se on saman genren paremman edustajan Mahoromaticin hiilikopio.

[bgt]

Dragon Ballia ostin toistakymmentä numeroa ja lopetin siihen.

Conania ostin ne pari ensin ilmestynyttä numeroa, ilman aikomustakaan ostaa enempää, eli tavallaan en siis ole lopettanut sen seuraamista. Samaten Beybladea ostin ensimmäisen numeron.

[Arska]

En, koska en edes aloita lukemaan koskaan mitään mitä en jaksaisi seurata hamaan ikuisuuteen. Eri asia on kuinka usein pokkareita ostelen mutta en ole laittanut mitään ehdotonta stoppia yhdellekään sarjalle. Eikä edes olisi varaa ostella mitään mitä ei jaksaisi lukea.

[ynne]

Onhan noita. Ainakin omalla listallani "lopetetut" sarjat ovat lähes poikkeuksetta yhyhyy-meinstriim-kamaa, esimerkiksi Naruto, Death Note ja Fullmetal Alchemist. Noita ainakin kahmin joskus alkuaikoina suurella innolla, mutta petyin niihin kuhunkin jonkin ajan päästä.

[Vanos]

Ranma

Ensimmäinen pokkari jonka luin oli ihan viihdyttävä. Ei tarjonnut mitään uskomatonta, mutta viihdytti tarpeeksi, että sain ostettua seuraavan. Sitten kun niitä oli ostellut muutaman (7 kappaletta on muutama) huomasi, että se onkin loppujen lopuksi tylsä... mikään ei etene mihinkään, vaan sarja tuntuu junnaavan koko ajan paikallaan. Ei jaksanut kiinnostaa. Jää jatkossakin ärrän hyllylle.

Great Teacher Onizuka

Animen jälkeen halusin ehdottomasti lukea mangan, mutta parin pokkarin jälkeen en vaan enään jaksanut katsella onizukaa. Jäi laiskuuden takia kesken... kenties siitä innostuu taas joku kaunis päivä... Samoin kävi Yakitate Japanille. Animen jälkeen ei manga oikein enään innostunut... Jokseenkin harvinaista. Yleensä kun jaksan seurata mangaa animen rinnalla, mutta nämä ovat pokkeuksia.

Muuta ei ainakaan tule nyt mieleen.

[isokana]

Please Save My Earth jäi neljään osaan. Ostin niitä Saksan matkalla ja enempää ei tarvitse lukea. Tyylikkäästi piirrustettua sohjoilua mutta juoni jäi epämääräiseksi ja hahmoista ei oppinut välittämään piirun vertaa. Kare Kanoa ostin yhden pokkarin eikä ainakaan lähiaikoina ole aikomusta ostaa lisää. Huumori ei iskenyt, vaikka idea koulun kuningattaren nörttikaksoiselämästä kuulostaa hyvältä. Lisäksi 20 osan pituus vei suurimmat motivaatiot hankinnan jatkamiseen. Fake-sarjaa sisko toi pari pokkaria tuliaisiksi. Sitä en tosiaan aio enempää lukea enkä itse olisi koskaan ostanutkaan. Oma vika kun käskin ottamaan hyllystä "jotain mitä minulla ei vielä ole". Seuraavana pölkyllä on Salapoliisi Conan, jonka kiinnostavuusaste on laskenut uhkaavasti.

Listassa on siis mukana vain ostettuja sarjoja. Kirjastosta lainattuja kokeiluja olisi aika liuta, mutta niitä en jaksa listata (muisti pettää muutenkin).