Dick Tracy (ja konnat)

[VesaK]

Mutta Lea Liitoa (Lea Flite) ei pidä unohtaa! *snif*  Hän pääsi sentään jopa Pahkasian kanteen.

Ks. "Comics - Suuri sarjakuvakirja 1" (Williams, 1970).

[[kivi]]

Muistaakseni Gladstonen albumeja tuli vain kaksi, ja paksuina lehtinä neljä. Minulla ei ole kuin jälkimmäinen albumi ja kaksi viimeistä lehteä. Myöhästyin lähdöstä.

Ai, sitten mulla on koko sarja luulin että niitä olis enemmänkin.

Mulla on myös muutama monisatasivuinen kovakantinen antologia mutta nyt en just nää niitä hyllyssä niin en muista millä kielillä. Joku tais olla italiaksi, kannoin sen kotiin ekalta Italian-matkaltani (1981?) samalla kuin matkalaukullisen Fumetti Neriä ja vanhoja Topolinoja - ku halvalla sai


Ja se psykedeelisempi vaihe Dick Tracya on omalla tavallaan parhautta sekin. Ei enää sitä gangsterijengien maailmaa, mutta kiehtovaa silti. Ja koko ajanhan Tracyssa on se myös Jim Thompsonin dekkareista tuttu kauhu, missä rosvon ulkoinen muoto vaikuttaa siihen miten tämä todellisuuden näkee, että ihmiset voivat olla henkisesti sairaita ja se on luonteva osa kerrontaa. Se oli aikanaan uutta, eikä se ole yleistä vieläkään.

Ks. "Comics - Suuri sarjakuvakirja 1" (Williams, 1970).

Tuo oli mulle lapsuuden suurimpia lukuelämyksiä, ja ensikosketus niin Buzz Sawyeriin kuin Dick Tracyyn.

[Curtvile]

Itseä on aina miellyttänyt Dick Tracyn tarinankerronta ja , niin hullulta kuin se kuulostaakin, uskollisuus aikansa poliisityölle.
Jos ranneradiot ja varsinkin se 60-luvun höpöilevä kuuscifeily sivuutetaan niin Dick Tracyssa kuvataan aikansa poliisityötä, teknistä tutkintaa ja muutakin rikostutkintaa jopa melko hyvin.

Myös Tracyn rikollisiin suuntaama metodologia on aikansa mukainen, jos menee tulitaisteluksi niin luodit tappavat. Dick Tracyn konnakaartista enin osa onkin turpeen alla. Varsinkin sarjan alkuvuosina tuo kuvasti silloista poliisin linjaa.
Loistavana esimerkkinä se miten Tracyn konna Flattop pohjaa oikeaan rikolliseen, "Pretty boy" Floydiin.

[Lurker]

Myös Tracyn rikollisiin suuntaama metodologia on aikansa mukainen, jos menee tulitaisteluksi niin luodit tappavat. Dick Tracyn konnakaartista enin osa onkin turpeen alla.

Dick Tracy ja televisiosarja Lahjomattomat ovat jotenkin asenteeltaan olleet mielestäni aina vähän samaa kastia. Kovat miehet kovat piipuissa. Se on kuin sotaa, kun kytät ja konnat ottavat yhteen.

Dick Tracy, kuten Lahjomattomat-televisiosarja, ovat vahvakontrastista mustavalkoisuutta mielessäni. Warren Beatty perusti elokuvatulkintansa ilmeisesti sanomalehtien kirkkaissa väreissä kylpeneelle Tracylle. Se kanariankeltainen trenssitakki otti silmiin.

[J Lehto]

Lea Liidon tapauksesta löytyy niinikään näytettä tuosta yllä linkittämästäni blogista.

Toki minäkin luin lapsena sen Comics-kirjan, ja siihen Dick Tracy-sivistykseni päättyykin. Se jäätynyt nainen oli minusta aika outo ja ahdistava tarina.

Sen sijaan tässä toisessa vuoden 1964 Tracyssa on kaikkea sitä mitä raavas mies toivoo: huumoria, jännitystä ja... rakkautta!

[Jarkko Sikiö]

Toisaalla, pulp-ketjussa, on sivuttu myös Dick Tracyä.

Hahmosta on lähivuosina suunniteltu tv-sarjaa ja elokuvaa. Siihen liittyen on taitettu oikeudessa peistä kuka oikeudet hahmoon omistaa. Jälkimmäisen osalta Warren Beatty on ollut niskan päällä.

Sarjakuvien osalta tilanne on hassu. Syndikaatilla on toki oikeudet strippisarjaan, eikä sillä tässä kiistassa ole mitään tekoa. Beatty omistaa kuitenkin oikeuden mukaan itse hahmon (!), joten voi myös istua oikeuksien päällä kuin kanaemo konsanaan.

Kukaan ei toistaiseksi voi – tai ainakaan haasteuhkan vuoksi uskalla – julkaista salapoliisin seikkailuja sarjakuvalehtinä. "Go figure", kuten sanoisi amerikkalainen.

[Jarkko Sikiö]

En tiedä mitä on tapahtunut edellisen viestini jälkeen, mutta IDW on julkaissut ensimmäisen osan neliosaisesta Dick Tracy – Dead or Alive -sarjasta.

Kuvanäytteiden perusteella kyseessä on lähdeaineistoa kunnioittavaa materiaalia.

[Veli Loponen]

Tätä tarjottiin aluksi Byrnelle, mutta kieltäytyi.