Rising starsin ensimmäiset jaksot olivat minusta todella mielenkiintoisia ja niissä oli paljon hyviä ja tuoreita ideoita tutuista supervoimista. Ehdoton suosikkini on jakso haavoittumattomasta miehestä joka syö itsensä ylilihavaksi, koska hän ei kelpaa oikeastaan mihinkään (en omista enää lehtiä, tämä on tarkin muistikuvani). Häneen ei tepsi mikään mutta silti hänet tapetaan tukehduttamalla muovipussiin, sillä haavoittumatonkin tarvitsee happea. Tämä ja monet muut niksit olivat minusta helkkarin hyviä !
Mutta sitten tuli toinen osio Rising starseja ja niissä JMS oli unohtanut taitonsa ?! Mättöä, mättöä, tylsää, jne. Hänellä kai oli jotain hässäkkää kustantamon kanssa, mutta ei kai se vaikuttanut ideoihin ?
Sitten tämä Hämis-aika. Sekin alkoi aika jännästi, Ezekiel oli mukavan mystinen hahmo ja Peterin reaktiot/suhtautuminen häneen kuvattiin hienosti ja uskottavasti. Myös tämä "mystinen hämis-toteemi" juttu oli varsin onnistunut, erityisesti pidin tavasta jolla klassisten vihollisten eläimiin pohjautuvat voimat, koodinimet ja asut yhdistettiin Peterin vastaaviin. Morlun menetteli vielä vaikka minun makuuni hänen ylivoimaisuuttaan korostettiin välillä liikaa.
Mutta, mutta, idea alkoi minusta levitä käsistä ja tarinaa pitkitettiin liikaa. Morlunin jälkeisistä ylivoimaisista toteemihirmuista tuli vain paha mieli koska kaava oli jo tuttu: pakene, et voi mitään, vai en, voitinpas. Ezekiel hahmona polki paikallaan kunnes Ezekielin kirja-kokonaisuudessa paljastui varsinaiseksi pääpiruksi. Jätän ääliömäisen viimeisen välienselvittelyn omaan arvoonsa.
JMS on valitettavasti tuottanut minulle pahan pettymyksen aina kun olen vähänkin innostunut hänen kyhäämistään alkuasetelmista. Hän ei ole kyennyt pitämään tatsia yllä vaan on sortunut keneksi-tahansa. Ota rahat ja juokse ? Tämän vuoksi uskaltauduin nimittämään heppua yliarvostetuimmaksi kirjoittajaksi; hänen kanssaan olen tippunut korkeimmalta. Häntä on kuitenkin kehuttu niin paljon että olen yrittänyt lukea hänen tuotoksiaan useampaankin kertaan hoksatakseni hypen lähteen, mutta ei ainakaan Suomessa ole nähty kokonaisuutta joka oikeuttaisi hänelle kruunua minun silmissäni.
