Battler Britton

[Tarkkis]

Nonni, se sitten tuli ja meni. Naisenperkele tuli duunista kotiin ja istui sitten ensitöikseen lehden päälle niin, että koko lehden selkämys repesi ja samaa myötä liimaus petti. Kiitti v...

Noh huomenna hakemaan korvaava ehjä kappale.

[pertti jarla]

Vaikka Britton on toki ylivertainen (ja ärsyttäväkin) myös tässä kirjassa, niin kyseessä on kuitenkin postmodernissa kontekstissa suoritettu diskursiivinen tulkinta,

---> kartan kuin ruttoa

[Feikki]

Kävin nappaamassa tuon päivällä huomista junamatkaa varten. Ensimmäisen kerran tutustuin Brittoniin joskus 10-vuotiaana, kun isäni uskoi omat kallisarvoiset lehtensä minulle. En vaan millään malttaisi odottaa huomiseen asti.

[Jyrki Vainio]

Hei hoo! Tämmöinen pisti heti tänään lehtihyllyssä silmään, vaikka en tiennyt edes odotella. Hienoa nähdä taas Colin Wilsonia, mieshän on täysi mestari. (Sääli, ettei Turun kirjamessujen vieras ollutkaan tämä uusiseelantilais-australialainen piirtäjätaituri, vaan samanniminen veteraanikirjailija Kanadasta...)

Wilson on taas ikuisena kameleonttina löytänyt uuden vaihteen tyylistään. Onko ketään piirtäjää, joka yhtä kattavasti olisi käynyt läpi maailman (noh, länsimaiden) kaikki mahdolliset sarjakuvakulttuurit? Mieshän on piirtänyt nyt siis Wildstormille ja Vertigolle, Star Warsia Dark Horselle, Judge Dreddiä Englantiin, Tex Willeriä Italiaan, Blueberryä ja omia albumeita Ranskaan.
Aika ylittämätön suoritus - mutta valitettavasti moisen hajonnan tuloksena mies ei ole tainnut oikein missään lyödä läpi niin isona nimenä kuin taidot ansaitsisivat.

[puppeli]

mä ostin tän heti kun mä näin että Garth Ennis oli kirjoittanut tän. Mutta täytyy sanoa että se oli aikamoinen pettymys. Ehkä jos mä olisin lukenut sen englanniksi se olisi varmaan toiminut paremmin, mutta nyt kaikki Ennisin kuuluisat aksentit oli kadonneet käännettäessä

Eli ei kannata ostaa jos on vaan kiinostunut lukemaan Garth Ennisin kynäilemiä tarinoita (tässä lehdessä ei ole mitään Ennisin tyypillisiä kieroja kohtauksia tai hänen mestarillisia aksentteja)

[Lurker]

Nonni, se sitten tuli ja meni. Naisenperkele tuli duunista kotiin ja istui sitten ensitöikseen lehden päälle niin, että koko lehden selkämys repesi ja samaa myötä liimaus petti. Kiitti v...

Häh häh! Tää on tätä sukupuolten välistä taistoa... feministi iski perstuntumalla Brittonia päin pläsiä!

Mutta oikeesti, kyseessä on eri hieno läpyskä. Jokaisessa jaksossa esitellään jokin uusi jänskä lentskari, tarinassa edetään vaikeuksien kautta voittoon, mutta tappiot ovat kovat.. Ja Battler on nyt tosi kovis. Sankarin uustulkintakin on toki kohdettaan kunnioittava.

Ai niin, jenkit ovat aika uunoja britteihin verrattuna.

[Ossi Hiekkala]

No jopas oli kova paketti. Wilson on todellakin mestarillinen piirtäjä. Lentokohtausten liikkeen ja ulottuvuuden tuntu on vaikuttava. Sota on raakaa eikä sellaista peruskorkkarien kolkkapoikaseikkailuja. Battler on uskottavampi hemmo kuin vanhoissa jutuissa. Väritys toimii hienosti ja tarinakin on sotajutuksi hyvä vaikkakin varsin perusjuonesta veistetty. Tätä kun saisi tällä kokoonpanolla enemmänkin niin tokihan ostaisin.

[Ossi Hiekkala]

Ja Colin Wilsonilla on myös blogi: http://wilco4400.blogspot.com/

Huvittavaa, että esittelylootassa lukee:

No, I'm not THAT Colin Wilson, the writer of The Outsider and all those other books. I'm the comics Colin Wilson, with original stories published in the USA, UK and France...

Ja minä olin tietysti n. viisi sekuntia tohkeissani Turun kirjamessuilla kun sain kuulla, että Colin Wilson esiintyy siellä. Valitettavasti se oli SE kirjailija-Colin Wilson. Joku toinen oli tohkeissaan hänestä eikä ymmärtänyt miksi en ollutkaan niin vaikuttunut.

[Hege]

Täältä tulee kyllä tuplapeukku tälle julkaisulle. Jälki moitteeton, tarina hyvä, kuvitus loistava. Olen nyt lukenut sen viisi kertaa, ja kestää lukukertoja hyvin, kuvissa on ihmeellistä imua.
Sivuhavaintona täydellinen äänitehosteiden puuttuminen, mikä tuntuu tekevän tästä sarjakuvasta entistä äänekkäämpää.

[Asko AA]

Sivuhavaintona täydellinen äänitehosteiden puuttuminen, mikä tuntuu tekevän tästä sarjakuvasta entistä äänekkäämpää.

Hyvä havainto!
Itse en asiaa tullut ajatelleeksikaan, kun se meuhu ja mekkala tuntui todellakin olevan niin vaffasti läsnä. Tämähän on ollut se perustavan laatuinen ero amerikkalais-perinteisen sota/action-sarjakuvan ja brittien sarjakuva-Libraryjen välillä.

Ja efektittömän kerronnan periaate on usein täytynyt ajaa kotimaisiin tekijöihin, kuten Hiltuseen, Moogiin ja Rasiin. Vieläkin riipaisee, kun Moogin kässärissä oli eri konetyyppien ja asetyyppien mukaiset äänitehosteet mukana. Tekisi mieli painattaa bonus-kelmu, johon painettuja ääniefektejä voisi itse asemoida kuviin "kommenttiraitana".

[Antti Vainio]

Tunsin saaneeni vastinetta rahoille kaikin tavoin. Oma arvio osuu johonkin täällä esitettyjen arvioiden väliin, minusta se ei ollut mikään mullistava teos, Ennisin War Storiesit on miellyttänyt enemmän tylyn asenteen vuoksi mutta peruskorkkariin verrattunahan nämä ovat mudan ja verenmakuista realismia. Britton on sankarihahmona vaan yksinkertaisesti tylsä, mukava että siihenkin on saatu jotain särmää.

Piiroksesta, värityksestä ja teknisestä puolesta ei moitteen sanaa.

Kun Ennisin dialogi perustuu niin paljon englanninkielen vivahteisiin niin minusta tämä oli miehekäs suoritus. Mietin vain noita omituisia alaviitteitä (kolme tonnia = 3000 metriä jotta tyhmempikin Korkkarilukija tajuaisi missä mennään). Oliko ne noin hauskoja  alkuperäisinä vai onko tämä kääntäjän älynväläys. Vieraannuttava efekti mutta nauratti ja muistelen että lapsena lukiessa korkkareita oli vähän samanlainen olo. Niissähän oli hölmöjä repliikkejä tyyliin  joku luennoi  että Tigerpanzer on saksaa ja tarkoittaa tiikeritankkia tms. Voi ihme, älä!

[pappa-sami]

Pitkän linjan Wilson-diggarina (Rogue Trooper!) hankin Savotan vaikka en muuten ole juurikaan R-kioskilta luettavaa ostanut. Jysäys taisi olla edellinen. Kokonsa ja ulkonäkönsä puolesta kelpuutan tämän kyllä hyllyyn Blueberryjen viereen. Paperin laadussa hieman valittamista mutta se kuulunee kioskipuolella asiaan.

Yllättäen punainen lanka katosi parissa kohtaa niin pahasti, että piti palata taaksepäin. Ihan alussa en meinannut millään uskoa että

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Battler todellakin löi ensin ja varoittamatta. Varsinkin kun vastapuolen provo ei edes tuntunut mitenkään pahalta. Ei ollut mielestäni hahmolle ominaista moinen ei-urheilullinen käytös.

Lisäksi ilmataistelun tuoksinassa olivat radiosta kuuluvat viestit omissa orvoissa kuplissaan pitkin ruutua. Se lisäsi tietenkin kaoottista tunnelmaa, mutta kun 

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Battlerin pommikone ammuttiin alas niin kukaan ei sanonut suoraan että Battler sai osuman. Joten oletin koko ajan, että pakkolaskun teki joku muu. Vasta maassa selvisi asian oikea laita.

Hiton hieno savotta on onnistunut käännös. Mutta mielestäni olisi show voitu sitten sisäsivuillakin kääntää systemaattisesti savotaksi.

(kolme tonnia = 3000 metriä jotta tyhmempikin Korkkarilukija tajuaisi missä mennään).

Tuossa kohtaa on varmaan jenkeille pitänyt vääntää monenko jalan korkeudessa lennellään.

[Rac]

Paperin laadussa hieman valittamista mutta se kuulunee kioskipuolella asiaan.

10 kertaa parempaa kuin muissa samanlaisissa julkaisuissa tällä hetkellä. Emmää muuta valittamista keksi, kuin että ainakin omassa kopiossa oli siellä sun täällä jotain ilmakuplan tapaisia ihmeellisiä lönttikohtia,

[pertti jarla]

Mainio albumi, pidän aavikkojutuista. Yksittäiset ruudut ovat jotakuinkin yhtä hienoja kuin parhaimmissa Ilmojen Korkkareissa ja Siivissä, mutta muodostavat yhdessä parempaa sarjakuvakerrontaa. Käsikirjoitus on ihan toimivaa ja viihdyttävää tavaraa: pelkäsin etukäteen jotain itsetietoisen postmodernia ironiaa, mutta klassisten korkkareiden hengessä mennään rehdisti. Suosittelisin alan harrastajille mutta niillä kaikilla taitaa olla tämä jo.

(Pieni valitus: välillä jää irrallisten radioviestien varassa todellakin ihan hämäräksi mitä taivaalla tapahtuu)

[tmielone]

Arvostelu etusivulla: http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=950