Kati Närhi?

[Stella]

Kivaa, että Kati Närhi on keskustelun aiheena täällä, sillä Katin sarjikset on suosikkejani. Hanki elämä alppari on tullut luettua useammankin kerran.

Kiinnostaako muuten kurkistaa Katin kotiin? Ostakaa uusin (numero 3 muistaakseni) kotivinkki sieltä  se löytyy 

[Emiliia]

Nyt bongasin Katin Afrikkalaisen keittokirjan kuvittajana

[Hui_hai]

Tällaista näyttäisi olevan tulossa.

SANIAISLEHDON SALAISUUDET
Tuotenumero: 9789510363164
Tekijät: Närhi Kati
Kustantaja: WSOY
Painosvuosi: 2010
Asu: sidottu, kovakantinen
Kieli: suomi
Ilmestymisaika: 7.6.2010

[Lenore]

Kati Närhen uutukainen Saniaislehdon salaisuudet ilmestyy ensi viikolla, oikeammin sen pitäisi tulla jo huomenna!

http://umami.fi/kulttuuri/kirjallisuus-kulttuuri/news/uusi-kotimainen-sarjakuvasankaritar-agnes/

Can't wait!

[pitkis]

jep. Kirja nyt saatavissa!


Tai, ainakin Pitkämiehessä. Luin ja pidin!

[JJ Naas]

Pitkixestä ostin ja luin, hyvä oli. Tussausjälki on jämäkkää, mutta silti ilmavan rentoa, taustat oli digiväritetty mielenkiintoisesti, brusheja ja tekstuureita yhdistellen. Kerronta ja kuvat olivat täynnä kekseliäitä yksityiskohtia, ja henkilöt olivat hyvin persoonallisia ja osasivat yllättää silloin tällöin. Vaikka tarina koostuukin episodeista, jotka toimisivat myös yksittäisinä tarinoina, niin kai tämän voi silti sarjakuvaromaaniksi laskea.

Anyways, paremmin en ole 25 euroa vähään aikaan käyttänyt.

[Kreegah Bundolo]

Odotukset oli melko alhaalla kun tämän kirjastosta lainasin, mutta Saniaislehdon salaisuudethan on ihan kansainvälisen tason sarjakuvakirja. Voisi hyvin olla ranskalainen käännössarjakuva tämä. Kerronta on sujuvaa,  hahmot yhtenäisiä ja juuri sopivassa määrin toisistaan poikkeavia. Kuvien rosoisuus miellytti etenkin yhdistettynä rajalliseen väripalettiin. Hallittu.

Närhen uutuus poikkeaa kaikista muista kotimaisista sarjakuvista ennen kaikkea siinä että kirja oli USKOTTAVA. Suomalaista sarjakuvaa lukiessa usein nolottaa tekijän puolesta kun kerronnasta paistaa tuskallisen selvästi se että tekijä tuskin muuhun kerrontaan on tutustunut kuin sarjakuvaan ja yrittää parhaansa tehdä samanlaista kuin se mitä on itse lukenut. Saniaislehdon salaisuudet oli toista maata.

Suosittelen.

Olisi mielenkiintoista tietää missä määrin WSOY:llä kustannustoimitetaan sarjakuvia koska myös Ville Rannan uutuus (Paratiisisarja WSOY 2010) yllätti myönteisesti ja juttu rullasi paremmin kuin muissa Rannan sarjakuvissa.

[Hui_hai]

Harri Römpöttikin oli arvostellut tämän Hesariin.

Lainasin ja luin ja pidin. Pidin jopa paljon. Täytynee jossain vaiheessa kaivaa kuvetta ja ostaa albumi myös omaksi jo kannatuksen vuoksi. Toisaalta tämä oli kerrassaan erinomaisen viehättävä tarina. Kvaakin ja Römpötin arvosteluista saa ihan hyvän kuvan teoksesta, joten en lähde kolmatta arvostelua tarjoamaan, mutta suosittelen lämmöllä kaikille.

[Irene]

Saniaislehdon salaisuudet tuli luettua ja tykkäsin. Kuten aiemminkin ketjussa todettu, kansainvälistä tasoa. Ei tartte mitään sääli-tai tasoituspisteitä ollenkaan!

[Matti Karjalainen]

Lainasin kirjastosta "Saniaislehdon salaisuudet" kun en kirjakauppaselailun perusteella  ollut ihan vakuuttunut onko kyseessä lintu vai kala. Ennakkoluulot osoittautuivat turhiksi, kyseessähän oli eräs vuoden toistaiseksi parhaista kotimaisista albumeista. Näppärä ja hyvin otteessaan pitävä tarina, viistoa huumoria ja hyvin tunnelmaan sopiva kuvitus. Pidin erittäin paljon.

Jos miettii Amazonin verkkoputiikin "Jos pidit tästä, niin lue myös tämä" -tyylistä suosittelupolitiikkaa, niin mitkä sarjakuvat sopisivat teidän mielestänne "Saniaislehdon salaisuuksien" kylkiäiseksi? Ei tule ihan heti mitään mieleen.

[petteri tikkanen]

Hieno ja hallittu albumi. Nostan hattua.

[roju]

Jos miettii Amazonin verkkoputiikin "Jos pidit tästä, niin lue myös tämä" -tyylistä suosittelupolitiikkaa, niin mitkä sarjakuvat sopisivat teidän mielestänne "Saniaislehdon salaisuuksien" kylkiäiseksi? Ei tule ihan heti mitään mieleen.

Jo aiemmin mainitut ranskalaiset sarjakuvat osuu monet aika lähelle... teineistä ylöspäin naispuoliset nokkelat päähenkilöt seikkailee ainakin Ayassa ja usein Lucie Durbianolla. Entäs Rabbin katti? Mutta noista puuttuu se gootti/kauhutunnelma, jota Saniaislehto sivuaa... Sfarin Pikku vampyyri? Varsinkin Le Grand Vampire menis täysin, mutta sitä ei oo suomennettu. Engl. editio Vampire loves on alkuperäisiä luettavampi.

[hdc]

Ja sieltä gootti/kauhusuunnalta lähestyttynä Ted Naifehin Courtney Crumrin tuli mieleen, vaikkei sen vähäinen huumori olekaan noin nyrjähtänyttä...ja vähän kauempaa Edward Goreyn kirjat.

Ihan tuota sekoitusta ei taida kukaan olla tehnyt ainakaan sarjakuvan puolella, niissä taviskirjoissa voisi ehkä jotain löytyä.

Niin joo, minä pidin myös kovasti.

[VesaK]

JVarsinkin Le Grand Vampire menis täysin, mutta sitä ei oo suomennettu. Engl. editio Vampire loves on alkuperäisiä luettavampi.

Onpas, Jysäyksessä ehdittiin yksi jakso julkaista. Hieno on.

[Chemo]

Minäkin pidin Saniaislehdon salaisuuksista. Positiivinen yllätys.

Jos miettii Amazonin verkkoputiikin "Jos pidit tästä, niin lue myös tämä" -tyylistä suosittelupolitiikkaa, niin mitkä sarjakuvat sopisivat teidän mielestänne "Saniaislehdon salaisuuksien" kylkiäiseksi?

Mä laittaisin ehkä nämä, vaikkeivat toki yks yhteen olekaan:

Bechdel Alison - Hautuukoti
Gaiman & Russell - Coraline