SS Libricon Oy:n hinnat

[Timo Ronkainen]

Lain mukaan kustantajalla pitää olla arkistossa tietyn aikaa* olikohan se nyt viisi kappaletta jokaista julkaisuaan. Eri asia ovat vapaakappalekirjastoihin menevät näytteet SUOMESSA painetuista teoksista.

*Ilmeisesti siis 10 vuotta, jos arkistokappaleet on myyty vuoteen 2004 asti.

Mulle tuli myös uutiskirje ja ajattelin heti tätä. Tai enemmänkin, sitä miten paljon noiden joukossa on semmoisia lehtiä, joita ei ole vapaakappalekirjastoissa. 60-70-luvun vaihteessa Semic painoi ymmärtääkseni paljon lehtiä ulkomailla. Eivät päätyne nyt tutkijoiden saataville.

Timo

[VesaH]

Vapaakappaleiden luovutusvelvolliset:

- valmistaja, kun julkaisu tai tallenne on valmistettu Suomessa
- julkaisija tai kustantaja, kun se valmistaa itse tai valmistuttaa ulkomailla tuotteita, jotka on tarkoitettu levitettäväksi Suomessa
- maahantuoja, kun julkaisijalla tai kustantajalla ei ole toimipaikkaa Suomessa
- verkkoaineistojen osalta luovutusvelvollisuus on verkkojulkaisijalla (Verkkojulkaisijoiksi katsotaan myös aineistojen välittäjät, verkkokirjakaupat ja verkkomusiikkikaupat.)

Tiedot Kansalliskirjaston nettisivuilta.

[VesaK]

Ehtoja on siis täsmennetty, koska aiemmin vapaakappaleet tosiaan koskivat vain Suomessa painettuja julkaisuja. Niin mainoslipareita, käyttöohjeita, sarjakuvia kuin kirjojakin.

Nykyisin Kansalliskirjasto lähettää kustantajille pyynnön toimittaa kappaleet ulkomailla painetuista teoksista, mutta esimerkiksi 1970-luvulla Suomessa ilmestyneitä sarjakuvalehtiä ei välttämättä kokoelmista löydy, koska ne on painatettu esim. Espanjassa. Kansalliskirjasto on hankkinut täydennyksiä mm. yksityisiltä keräilijöiltä ja antikvariaateista.

Sitten ovat vielä viheliäiset paskiaiset, varkaat, jotka ovat verottaneet KK:n kokoelmia.

[VesaH]

Niinpä niin. Mutta eivät suomalaiset kirjapainotkaan aina ole muistaneet lähettää painotuotteistaan kuutta kappaletta Kansalliskirjastolle (joka lähettää niistä viisi eteenpäin muille vapaakappalekirjastoille). Hyvä jos vapaakappalekirjastoissa on 90 % suomenkielisistä painotuotteista.

Mutta ajan myötä voidaan ehkä ruveta skannaamaan myös vanhoja sarjakuvalehtiä internetiin. Vanhojen sanomalehtien osalta näin on jo tehty. Mutta tekijänoikeudet estävät uudempien verkkojulkaisemisen.

Vapaakappalekirjastoille voi myös lahjoittaa niiltä puuttuvia lehtiä. Mutta kuka sarjakuvakeräilijä kokoelmaansa pois antaisi? Ehkä sitten, jos niitä voisi vain lainata kirjastoille kopiotavaksi?

[hdc]

Onko vapaakappalekirjastoilla jossain jotain listaa teoksista joiden olemassaolo tiedetään mutta joista ei löydy kappaletta? Maailma nyt on täynnä painotuotteita mutta aika turha varmaan on bulkkipinoja tarjota...

[VesaH]

Kyllä on:

http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansalliskokoelmanpuuteluettelot.html

[Lurker]

Kyllä on:

http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansalliskokoelmanpuuteluettelot.html

Saksankielinen Perkeros näköjään puuttuu... ja näköjään RW Kustannuksen Batman ja Robin.

(Täytynee pilkkoa tämä keskustelu jossain vaiheessa omaksi ketjukseen.)

[VesaH]

Mitä kaikkea Semic julkaisikaan 1970- ja 1980-luvuilla? Onko jotain niistä tuossa puutelistassa? Ainakin Mustanaamiot on Kansalliskirjastossa kaikki sekä esimerkiksi  tämä:

https://fennica.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg=Vihre%C3%A4+ihmeaine&searchCode=TALL&limitTo=none&recCount=10&searchType=1&page.search.search.button=Hae

(Painettu Tanskassa.)

[VesaH]

Tämän kirjan sijaintipaikka on mielenkiintoinen:

https://fennica.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=2947&recCount=10&recPointer=2&bibId=843898

Täydennys 2808 tarkoittanee sitä, että se on aikanaan jäänyt saamatta vapaakappaleena, mutta on hankittu myöhemmin.

[Petke]

Tajusin vasta nyt itsekin että eihän kyse ole "normaalista markkinasta". Keräiljät voivat ostaa paremman kappaleen ja pitää itsellään vielä sen huonomman, josta ei enää saisi omiaan pois. Näin he siis ovat valmiita kärsimään nahoissaan sen "tappion" mitä niistä aiemmin hankituista heikommista kappaleista koituu, eikä välttämättä edes liikkeellä olevien lehtien määrä lisäänny, vaikka uusia minttejä tulisikin tarjolle. Vähän eri asia oli sen Ami Hauhion Maan miehen kanssa.

Tuosta yllä olevasta tunnistan itseni enkä häpeä(?) sitä.

Minulle tärkeintä niissä muutamissa pienissä sarjoissa joita kerään/päivitän parempiin versioihin on yleensä kunto (varsinkin jos kyseistä lehteä/numeroa on liikenteessä - tavoittelen aina parempi kuntoisia). Olen pitänyt kokoelmani todella suppeana jo johtuen tilan puutteesta mutta myös siksi että aika harva sarjakuva minua kiinnostaa (=syyt voivat olla lapsuuden muiston (usein miten) tai muuten vain hieno (pieni)sarja). En oikeasti lue sarjakuviani - jos "mint" 70-luvun sarjakuva jota ei ole ikinä luettu = tavoitteeni, joten miksi "pilata" sitä lukemalla? (Tiedän että minun periaatteeni edustaa varmaan todella pientä osaa sarjakuvien keräilijöistä mutta olkoot niin )

Rahallisesti tässä touhussa ei ole mitään järkeä, mutta harvassa asiassa mitä ihmiset keräilevät on. Sain Libriconilta viestin kun noita lukemattomia Semicin sarjakuvia tuli, perustuen minun puutelistaani = käytänössä lista lehdistä joita halusin päivittää kunnon vuoksi. Osa hinnoista oli rehellisesti sanottuna pikkaisen yläkanttiin, mutta pari "helmeä" (edelleen suht hintavia) sieltä tarttui. En tiedä, tuskin ikinä enää saan vastaavaa mahdollisuutta ostaa lukemattomia tuon ajan sarjakuvia, ainakaan siinä laajuudessa. Se onko hinnat kohdillaan - sen määrää ostajat. Minä pistin muutaman euron likoon, jotta muutamia harvinaisempia lehtiä sain. Kirpaisi hiukan, mutta eihän se satu kun kerran

[Reima Mäkinen]

Edelliseen ei voi kuin todeta että hienoa! Kaikki voittavat.

[jussih]

Ei oo ollu mulla moittimista hinnoista ja palvelusta. Mäkin sain Libriconista viestin, että puutelistallani olleista lehdistä löytyisi kolme jo aika kauan etsimääni numeroa. Mahtavaa, että vielä tänään löytyi myös eräästä toisesta paikkaa vielä kauemmin etsimäni puuttuva Teräsmiehen poika ja Libriconista tämäkin vinkattiin. Nyt tuli täyteen kolme sarjaa. Suurkiitos!

[VesaH]

Onko 45 euroa 1970-luvulla julkaisusta albumista paljon vain vähän? Jos se siis on lukematon kappale. Olin ajatellut, että 20 euroa olisin voinut muutamasta maksaa.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Vesa: Ei voida mitenkään yleistää puhumalla ”70-luvun albumien hinnoista”, sillä hinta riippuu kysynnästä ja kunnosta. Joistakin 70-luvun albumeista en maksaisi euroa enempää, ja monia en edes ottaisi täyttämään hyllyjä, vaikka saisin ilmaiseksi. Mutta 45 euroa ei ole lainkaan paljon esimerkiksi jonkin priimakuntoisen Asterixin taikka Yoko Tsunon ensipainoksesta.

Asia on myös niin kuin Petke äsken kirjoitti, että keräilijä ei ehkä koskaan enää tule törmäämään yhtä hyväkuntoisiin kappaleisiin kuin mitä Libriconissa on nyt myynnissä, joten JOS haluat jonkin Semicin alpparin sieltä todella hyvässä kunnossa, se kannattanee hankkia nyt hinnasta riippumatta (ja siis jos on varaa...).

Nyt tuli täyteen kolme sarjaa. Suurkiitos!

Se on hyvä tunne kun saa kauan kerätyn sarjan täyteen.

[MTT]

Mutta 45 euroa ei ole lainkaan paljon esimerkiksi jonkin priimakuntoisen Asterixin taikka Yoko Tsunon ensipainoksesta.

Varmasti näin onkin ja jos yksittäisen puuttuvan kappaleen saa minttinä tuohonkin hintaan niin tyytyväinen voi olla.

Itse rupesin kanssa katselemaan omia kokoelmia miettien mikä olisi se (tai ne) albumit jotka haluaisin päivittää parempiin. Lopputuloksena löysin ison listan alppareita joista haluaisin paremmankuntoisen kappaleen, en kuitenkaan yhtä tai paria muiden edelle kiilaavasta nimikkeestä joten lopputulos näkyy olevan aika tasan 0. Pitäs sitten valita lähes kaikki tai ei mitään

Olisi tosin erittäin mielenkiintoista kuulla joidenkin albumeiden toteutunneita hintaja, jos vain joku kehtaisi niitä täällä julkaista.