Mattipekka Ratia

[Petteri Oja]

Suomen Kuvalehdessä alkoi viime viikolla uusi sarja, jota piirtää Matti-Pekka Ratia. Ensimmäinen osa oli sivun mittainen, ja herätti heti meikäläisen mielenkiinnon. Kauniin näköistä jälkeä väreineen kaikkineen, ja mikä parasta, myös juoni-idea vaikuttaa hyvältä.

"Kaikki tuntevat tarinan arkista, johon kutakin eläinlajia oli pakattu kaksin kappalein. Nämä eläimet täyttivät sittemmin maan jälkeläisillään. Mutta oli toinenkin arkki... Arkki, johon kutakin eläinlajia mahtui vain yksi kappale..."

Tutustukaa!

Mode: Muutettu otsikko muotoon: Mattipekka Ratia

[Lurker]

<snip>Mutta oli toinenkin arkki... Arkki, johon kutakin eläinlajia mahtui vain yksi kappale..."

Tuleeko kenenkään mieleen eräs HS:ssa ilmestynyt muuan sarjakuva, jossa oli arkki, eläimiä vain yksi kappale ja joka seilasi meriä löytämättä koskaan perille.

[Antti Vainio]

no ei tullut, oli se niin erilainen sarjakuva. en viitsi sivun perusteella kommentoida mutta palataan asiaan

[Timo Ronkainen]

Tuleeko kenenkään mieleen eräs HS:ssa ilmestynyt muuan sarjakuva, jossa oli arkki, eläimiä vain yksi kappale ja joka seilasi meriä löytämättä koskaan perille.

ihmisiä siinä oli kyllä kaksi. 

Timo

[VesaK]

Masan vaimo (Molla?) uiskenteli arkkiin kun sarja oli jo muutaman vuoden ikäinen. Walkerin tiimi halusi käyttöä sellaisille vitseille jotka eivät sopineet esim. Kenraali Kaluunan ja vaimonsa suhteeseen. Sarjan tekijäksi oli merkitty "Addison"  ( = Mortimer Addison Walker)

[Mattipekka Ratia]

Arkkinautit nyt myös iPadille. Ei ihan yhtä juohevaa tuo iBooks Authorin käyttö todellisuudessa kuin Applen esittelyvideoissa, jos lievä ilmaisu sallitaan.

Itse olen ikänäköisenä sähkösarjakuvalukijana ollut kiitollinen mahdollisuudesta suurentaa kuvaa, jotta saan selvää iPadiin pienennettyjen puhekuplien miniatyyriladonnasta. IPadilla ei pysty zoomaamaan iKirjoihin samalla tavoin kuin esim. nettisivuille, joten rakensin Arkkinautteihin zoomaus-toiminnan iBooks Authorin asettamilla reunaehdoilla, eli napin taakse. Olisin jatkoa ajatellen kiinnostunut kuulemaan miten tarpeellisena tai häiritsevänä tämä ominaisuus koetaan. Arkkinauttien tekstaus on sen verran kookasta, että sitä pystyy minunkin silmilläni lukemaan jopa iPad Ministä ilman zoomausta, mutta itse olen aina kokenut digisarjakuvan keskeiseksi lisäarvoksi mahdollisuuden piirrosten intiimimpään tutkimiseen. Arkkinauttien kuva pysyy tarkkana zoomauksesta huolimatta.

Ei ostopakkoa, ominaisuutta voi testata lataamalla ilmaisen esikatseluversion kirjasta. Sisältöäkin saa kommentoida. Jos joku on kiinnostunut kirjoittamaan arvostelun, niin koodin saa osoitteesta studio(at)isihei.fi.

[Reima Mäkinen]

Tekijän muistokirjoitus. 

[Lurker]

Tekijän muistokirjoitus.  

Poissa.

[J Lehto]

Voihan surkeus. En nyt muuta osaa sanoa. 

[[kivi]]

Poissa.

R.I.P.
Muistan hyvin jo 80-luvun alkuvuosilta tuon vakavan kaverin, jonka luonnokset olivat usein ihan valmiita painettavaksi, tunnollisesti hän ne silti tussasi.

Lepää rauhassa.

[Jyrki Vainio]

Ratian viimeinen sarjakuva Tehy-lehdessä on todella karu, suorasanainen toteamus tilanteesta.

Tässä linkki näköislehteen, pitää klikata sivu 74:
http://www.tehylehti.fi/lehti/20141125/#74

[tmielone]

Ratian viimeinen sarjakuva Tehy-lehdessä on todella karu, suorasanainen toteamus tilanteesta.

Tässä linkki näköislehteen, pitää klikata sivu 74:
http://www.tehylehti.fi/lehti/20141125/#74

Tuo ei tosiaan jätä mitään arvailujen varaan. Ei ole helppoa elämä, eikä näköjään kuolemakaan.

[Timo Ronkainen]

Huh huh...
RIP. Tapasin MPR:n vain muutaman kerran aina ohimennen. Ihmettelen yhä, miksen ottanut jo 80-luvulla yhteyttä mieheen sen aktiivisemmin, mitä nyt Masat ja Kitsaat tuli hankittua.

Harmillisen vähän sai 90-luvun jälkeen julkisuutta tekemilleen sarjoille. Mutta hienoja blogeja myös piti. Sairauksia ja sarjakuvia ym.

Timo

[Reima Mäkinen]

Huh huh...
RIP. Tapasin MPR:n vain muutaman kerran aina ohimennen.

Sama juttu. Juttelin kunnolla vain muutaman kerran, vaikka tunsin yli 30 vuotta. -80 -luvun alussa oli tietenkin se fyysinen etäisyys. Käsittääkseni pienen välimatkan pitäminen skeneen oli vanhemmalla iällä hänen puoleltaan aivan tietoista.

Lueskelin melkein kaikki miehen vanhat foorumipostaukset läpi ja erityisesti vaikutti näin jälkeen päin Jysäykseen liittyvät kiemurat. Ilman Jysäystä varmaankin edelleen ihan tosissaan näissä piireissä pohdittaisiin, olisiko mahdollista julkaista Ruudun, Non Stopin ja Zoomin kaltaista lehteä? Ja miksei julkaista...

Veti mielen aika matalaksi tuon muistokirjoituksen kirjoittaminen, mutta kun tekemisiä summaa, niin ihailtavan paljon Mattipekka kuitenkin ehti saada kaikenlaista aikaan.

[Timo Ronkainen]

-80 -luvun alussa oli tietenkin se fyysinen etäisyys.

jaa-a. 80-luvulla ei ollut sähköpostia, mutta aika ahkerasti kirjoittelin ihan paperikirjeitä Sarjarista Manniselle, P. Kalliolle Kurpitsaan, Kannukseenkin Lagerstedtille ja myös sittemmin Kokkilalle ja varmaan muuallekin, eikös mekin vaihdeltu kirjeitä Zipeistä ja zipoista (taitaa olla 80-90-luvun vaihdetta).
Kitsas nyt kuitenkin loppui, oliko se kahteen numeroon, ennenkuin itsekään pääsin kunnolla vauhtiin sarjakuvaharrastuksessani.
Näin jälkikäteen ajatellen tuo kirjeiden vaihto taisi olla kovasti tekemiseen sidottu, lehtien sisältöjen kommentointia ja ajatusten vaihtoa ja kun MPR:n aktiivisempi lehdentekemisaika oli ohi, niin siihen se kai jäi se, etten ottanu kontaktia.

Timo