Jeanin elämää

[O.K.]

Jeanin elämää oli minulle ihan uusi tuttavuus, kun sarjaan kirjastossa törmäsin. Lukaisin tuossa kolme ensimmäistä albumia putkeen ja tuommoisena isona annoksena olivat oikein kivaa luettavaa. Paljon hienosti rytmitettyä kerrontaa, välillä oli muutama niin näppärä leikkaus että ihan ihmetellä sai, että näinkinkös sitä voi hyppiä. Piirros epäilytti aluksi mutta se toimikin kuin munuainen. Mutta tosiaan, yhdessä albumissa on hieman turhan vähän pureskeltavaa, isommassa erässä maailmaan pääsee paremmin sisään ja henkilöt saavat enemmän lihaa ympärilleen.

[Petteri Oja]

Mutta tosiaan, yhdessä albumissa on hieman turhan vähän pureskeltavaa, isommassa erässä maailmaan pääsee paremmin sisään ja henkilöt saavat enemmän lihaa ympärilleen.

Näin se taitaa olla. Luin ykkösen ja kakkosen aikoinaan eikä toiminut. Joku vaan meinas tökkiä vaikka sujuvasti albumit läpi kahlasin. Mutta sitten ostin kolmosen, kun halvalla sain, muuten en olisi enää vaivautunut. Ja perkutti, sehän upposi minuun niinkuin veitsi voihin! Oikein kihelmöi mahanpohjassa kun albumia luin, ja se on kyllä harvinaista. Hämmentävää.

Voi tietty olla että syy on vain minussa, eikä niinkään sarjakuvassa. Ehkäpä albumit ovat kaikki yhtä hyviä, mutta kolmosalbumin (Naiset ja lapset ensin) ihmissuhdesotkut vaan sattuivat osumaan lähelle omaa tämänhetkistä elämääni. Eihän moni musiikkikaan toimi aina, vaan silloin kun on oikealla tuulella.

[Hege]

Sataa ja paistaa on luettu ja miten voikin olla hyvä, hiljalleen tarinan edetessä rupesi tuntumaan siltä, että tässä ei nyt lueta mitä tahansa tauhkaa vaan jotain omaa luokkaansa olevaa.
Kaikki toimii.
Sivu 52 on nerokas.
Hallelujaa.

[Petteri Oja]

Hallelujaa.

Jawohl. Juuri luin vitosen ja ei voi kuin mykkänä ihastella. Upea albumi. Amen.

[Matti Karjalainen]

Täytyy käydä vitonen hakemassa.

Yritin tänään samaa, mutta se pentele oli jo myyty loppuun vakiopaikastani, eikä Suomalainen kirjakauppa ollut saanut lehteä vielä hyllyyn asti. Ensi viikolla pitäisi kuulemma tulla lisää. Ilmeisesti kysyntä oli yllättänyt kaupan pitäjänkin - lieneekö sitten Suomen kuvalehden julkaisulla jotakin tekemistä asian kanssa?

[Antti Vainio]

Suomen Kuvalehden tilauksen lopettaminen on ollut vakavassa harkinnassa kun tämä päätoimittaja Ruokanen on sangen rasittava henkilö, ajatusmaailmaltaan vähän Göbbelsistä oikealle, mutta toimituksessa on tosiaan ihmisiä jotka ymmärtävä sarjakuvan päälle (ei, en puhu Helmiä & Heikistä). On todella hienoa jos Jeanin tapaista aika valtavirrasta poikkeavaa sarjakuvaa lukevat ja ostavat muutkin kuin vain alan harrastajat. Sivu viikossa-julkaisutahti on aika yllättävän sopiva vaikka mieluummin albumin toki lukisi kerralla

[Matti Karjalainen]

Kyllä tämä on äärimmäisen hyvää eurooppalaista sarjakuvaa. Ei mitään varttitunnissa valmistettua ja nopeasti ahmittavaa pikaruokaa, vaan jotakin sellaista, jota täytyy kypsytellä aikansa ja nauttia hitaasti, sulatella vähän aikaa, ja palata sitten uudestaan sen pariin nauttiakseen sen kaikista pienistä yksityiskohdista ja vivahteista.

Jeanin elämää kuvataan kauniisti, realistisesti ja lempeän humoristisesti. Jotakin samaa "Jeanissa" on kuin "Krampeissa ja nyrjähdyksissä", vaikka lähestymistapa onkin hieman erilainen.

Jotakin yhtäläisyyksiä tästä löytää myös omaan elämäänsä, vaikka en olekaan ranskalainen, valtameren molemmin puolin sukkuloiva, hieman snobi kirjailija - kaipa etenkin etenkin ihmissuhteisiin liittyvät asiat ovat tietyllä tavalla universaaleja.

[tertsi]

Kvaakissa olleiden ylistysten takia ostin ja luin Jeanin elämää 5 -albumin.

Huomattavaa kehitystä oli tapahtunut viimeksi lukemaani albumi 2:een verrattuna.

Enpä kykene sen syvempään analyysiin, mutta nopea määrittely kuuluu, että tämä albumi käy kyllä aikuiseen makuun. 
Tasokas, viihdyttävä sarjakuva.

EDIT:
Nyt tuossa oli oikein luettavaa, eikä vain silmäiltävää. Ja mieli tekee lukea vielä koko homma uudestaan ja makustella yksityiskohtia.

Tietokoneväritys toimii todella hienosti.

[Outi]

Eihän kukaan vain ole unohtanut hakea LIKE-kaupasta/divarista Liken aikanaan julkaisemaa, D&B:n omaelämänkerrallista kirjaa, Päiväkirja Albumista (ranskaksi le journal d'un album). Mainio kumppani Herra Jean-lukuhetkille!

WSOYlta kannattaa itkeä julkaistavaksi mustavalkoista "välialbumia" La Théorie des gens seuls. Loistava tarinakokoelma, yksi osa on julkaistu aikanaan Sarjainfossa joskus vuonna 2000...
 
Viimeisistä Herra Jeaneista, 6 : Inventaire avant travaux on hyvä mutta 7 : Un certain équilibre on lyhärikokoelma joka ei henk.koht kiinnostanut niin paljon. "Perussarjan" oma kaikkien aikojen suosikkini on edelleen nelososa, Vivons heureux sans en avoir l'air. Täydellinen albumi!

Corneliuksen julkaisema ja Dupuyn yksin luoma Hanté on vielä jostain itselleni tuntemattomasta syystä hankkimatta, mutta on ostoslistalla - Dupuyn omat jutut ovat juuri sopivan ahdistavia... Jälki on upeaa.

Huom. englanniksi ilmestyy kesäkuussa "Get a Life: The Collected Monsieur Jean Short Stories" ja "Maybe later" mutta kaikki kirjojen sarjat lienee jo kokonaan julkaistu suomeksikin...

Eikä kannata unohtaa Henriette-sarjaa jota Jysäys julkaisee - nuoremmille suunnattu mutta kuitenkin varsin fiksu sarja!

[Outi]

Döpö&pöpön uudet nettisivut olivat hienommat kuin muistinkaan

www.duber.net

Täällä on vitsinstruudeli sentään KAIKKI mitä ne on ikinä tehneet -  ja kurjuuksien kurjuus, kauneimmat serigrafiat ja muut printit ovat liian kalliita/ ei saatavilla. Ärh!!!

Tsekatkaa varsinkin Bonuksista söpöt valokuvat - ja Berberianin "Batman Relaxing"-foto ("Batman"-osio Bonuksissa)

[Timo Ronkainen]

"Monsieur Batmanissa" lie sivuja enemmänkin kuin yksi? How elegant! Ultracool....
Entretiens -osiossa eivät mainitse Sarjainfon n:oa 110. Höö...

Timo

[Outi]

Get A Life (Drawn & Quarterly): Kolme ekaa Herra Jeania kovissa kansissa.

Maybe Later (Drawn & Quarterly): Eli "Päiväkirja albumista", kovissa kansissa. 

...Eli ei mitään uutta auringon alla Suomalaisille. Paitsi että kauniimpia nämä ovat kuin suomialppariläpykät...

[OlliH]

Liken aikanaan julkaisemaa, D&B:n omaelämänkerrallista kirjaa, Päiväkirja Albumista (ranskaksi le journal d'un album). Mainio kumppani Herra Jean-lukuhetkille!

Tuo tuli aikoinaan luettua, mutta nyt kun oli Jeanitkin tuttuja niin päätin napata sen kirjastosta matkaan Naiset ja lapset -albumin kera. Odotin vähän että tuosta olisi avautunut suurempiakin ulottuvuuksia peräkkäin lukemalla, mutta suorat viittaukset jäivät pariin ruutuun eikä muutenkaan yhteisestä tematiikasta jäänyt juuri käteen. Päiväkirja toimi ihan välttävästi omalla alallaan ja Jeanhan on toki hyvä. Hämmentävää että Like meni tuon aikanaan painamaan, kun pitäisin sen painamisen tarpeellisuutta nytkin hieman kyseenalaisena.

[VesaK]

Onhan se tarpeellinen teos, Päiväkirja albumista osoittaa ettei se ole ruusuilla hypähtelyä sarjakuvantekijän osa Ranskassakaan, vaikka ollaankin keskiraskaan/ison kustantamon leivissä. Ranskiksistakin suuri osa on jurtteja jotka eivät tajua juuri mitään sarjakuvista - se on sielläkin lasten ja "kuldyyriväen" hommaa enimmäkseen. Olkoonkin sittten että lapsia ja kulturelleja on Ranskassa 100 kertaa enemmän kuin Suomessa.
Lisäksi "Päiväkirjasta" voi selkeästi bongailla miten tietyt ideat ovat syntyneet ja ilmestyneet sitten aikanaan, omassa muodossaan myöhempiin Jean-albbareihin.

[echramath]

Pitäisiköhän tuota lukea albumeissa? Suomen kuvalehden satuin saamaan ilmaiseksi, niin pitihän se tilata, ja nyt kun tuota Jeania siellä on ihmetellyt, niin sehän ei aukene kertakaikkiaan yhtään ainakaan noin sivu kerrallaan. Asioita tapahtuu ilman mitään isompaa yhteyttä toisiinsa.