digitaalisen sarjakuvan (kuvan)laatu, verrattuna painojälkeen

[meat]

Ainakin epäilen, että kaikki suuret alustat pakkaavat häviöllisesti julkaisijan lähettämät kuvat (pahimmillaan myös puhekuplat menevät saman mankelin läpi). Tiedostomuoto on varmaan vanhentunut JPG (tuskin edes korkein 100%:n laatuasetus) ja kuten tunnettua, e-kirjojen markkinajohtajat käyttävät myös DRM-rajoituksia.

Sama koskenee pääosin kaikkia graafisia teoksia.

Motivaationa on kaistankäytön vähentäminen. Paperi ei tästä hyödy ja luultavasti alkuperäiset skannaukset (tai digitaaliset lähdetiedostot) painetaan sivuille suoraan. Asiakkaat tuskin ovat palveluiden suhteen kriittisiä, kun DRM:stä ensinnäkin saatiin alan standardi ja vapaat tiedostot (sarjakuvien suhteen PDF ja CBR) joutivat romukoppaan.

Lisäksi kriittinen lukija käytännössä tarvitsee värikalibroidun näytön, ja yleisin paneelityyppi LCD ei kykene näyttämään mustaa väriä tarkasti.

Teksti perustuu omiin oletuksiini. Voiko kustannustoiminnassa mukana ollut avata asianlaitaa?

[Timo Ronkainen]

Kuvittelisin, että tällaisia julkaisujärjestelmä-systeemejä on lähinnä sanoma- ja aikakauslehdissä. Esim Ilta-Sanomilla oli (ja varmasti yhä on) joku automaaginen systeemi, josta en ollut aiemmin kuullutkaan ja jonka nimen olen jo unohtanut. Tuli vastaan kun lähetin sinne sarjakuviani, sellaisessa muodossa, jossa kuvittelin moisen mulkkauksen olevan mahdotonta, mutta niinpä vain resoluutiota oli pudotettu ja musta viiva rasteroitunut. Kirjoissa on eri meininki. Olen niitäkin tehnyt ja siellä nyt sentään pidetään asioista huolta. Lehdet on päiväperhoja ja ne tuhotaan illalla.

Timo