Oravalaakson Tarinat - Johanna Witick

[Curtvile]

Jo kahden vuoden ajan on tullut, lähinnä lapsille ja nuorille suunnattua, riemastuttavan häröä Oravalaakson Tarinat sarjakuvaa Johanna Witick nimiseltä tekijältä.
Jotenkin tämä Otavan Sarjis hanke ei ole saanut juurikaan näkyvyyttä.
Ehkäpä jäänyt sen " sarjakuva on muutakin kuin vain lapsille" lauseen laskeumaa? ( Heitto on kirjoittajan omaa arvailua)

Mutta vaikkei ehkä ole sofistikoituneinta ikinä ja yleisesti käsittele ihmisyyden tilaa teokset ovat lennokkaita seikkailuja ja vaikkeivät kopioi Ossista ja Titityystä tulee hiukan mieleen, positiivisesti, Aidan takaa sekä Laser Moose &Squirrel boy sekä Koiramies sarja.

Tekijän sivut: https://www.johannawitick.com/

[Saapas]

Ekan osan olen lukenut ja oli jotenkin raskassoutuinen sarjakuvaksi, ainakin itselleni. Hyvin kyllä menee lainaan omassa kirjastossa mikä on hyvä juttu. Otavan sarjis-nimikkeen puolella on tullut myös ulkomaisten sarjakuvien lisäksi kotimaisia sarjakuvia kuten Niina Salmelin sympaattinen "Mörköjahti" ja Kai Vaalion supersankari-parodian "Lokkimies ja Wonderpöllö 1: Pönttömörkö". Muutenkin tuntuu, että 2020-luvulla olisi alkanut lastensarjakuvien renesanssi: paljon uusia ja klassikoita tulee käännettyä ja julkaistua suomeksi ja kotimaista myös.

[hdc]

Jesh, ei siita niin kauaa ole kun oli syytä ihmetellä että onko suomenkielinen lastensarjakuva ihan kuollut, niin kotimaisen kuin käännösten puolesta, ja nyt näitâ sitten onkin sen verran ettei uutuuksissa pysy edes mukana...

[Curtvile]

Johanna Witick on 18.9.2026 Lasten Sarjakuvafestivaalien vieraana ja pitää myös Oravalaakso työpajan.
Oma jälkikasvu toki lukee insinööriksi ( jotenkin pitää kapinoida isäänsä vastaan) mutta osa meistä on ottanut perjantain vapaapäiväksi juuri tarkoitusta varten.

[hdc]

Onko noissa Oravalaakson tarinoissa jatkuvuutta osasta toiseen vai ovatko itsenäisiä?
Kun kirjastossa lastensarjakuvahyllyjä vilkuillessa olen huomannut että kolmos- ja nelososaa olisi siellä mutta ekoja osia ei koskaan...

[Curtvile]

Onko noissa Oravalaakson tarinoissa jatkuvuutta osasta toiseen vai ovatko itsenäisiä?

Ne jotka olen lukenut eivät ole minusta omanneet juuri jatkuvuutta.
Samat hahmot uusissa tilanteissa.