Viime vuonna yhden projektin vuoksi koitin pitää pääni kauhun "zonessa" mahdollisimman paljon mm. genren leffoja katsomalla ja synkkää synthwavea kuuntelemalla. Silloin tulin myös Junji Itoon ekaa kertaa tutustuneeksi, kun Turun Sarjakuvakaupasta nappasin pari englanninkielistä kokoelmaa hänen lyhyitä kertomuksiaan. Oli kuulkaa rakkautta ensisilmäyksellä ja muitakin Ito kokoelmia on sen jälkeen hommattu.
Uzumakiin en olekaan ehtinyt vielä tarttua, vaikka onkin Iton ehkä arvostetuin pidempi kokonaisuus, niin tämähän on mainio syy malttaa vielä hetki.