Mies New Orleansista oli aivan älyttömän hyvä. Minulla on tämä ruotsiksikin, mutta en muistanut siitä onneksi mitään, kun tätä nyt luin. Ehkä ei vuosia sitten fiinimpi kieli vaan taittunut meikällä tarpeeksi hyvin, jotta olisin tajunnun koukeroisen juonen. Tuli kyllä nyt mieleen Blueberry paljon selvemmin kuin ykkösosasta, vaikka tämä ei olekaan Giraudin piirtämä. Olin niin paljon juonittelua, eri tarinan tasoja ja täpäriä hetkiä, että vieläkin hengästyttää, vaikka lukemisesta on jo tovi.
