Juan Diaz Canales & Ruben Pellejero: Corto Maltese - Berliinin yösoitto
Sarjakuvan tarina on kyllä aika lailla hyvä. Tykkäsin myös Berliinin tunnelmasta ja ilmapiiristä. Kyllä tässä vähän on sitä Hugo Prattin tyyliä. Ihan hyvä…kyllä näitä lukee ihan mielellään.
Pierre Christin & Virginie Augustin: Valerian ja Laureline - Siellä missä tarinoita tehdään
Sarjakuvassahan ei periaatteessa tapahtunut yhtään mitään…ajoittain se kävi tyhjäkäynnillä.. Pääasiassa seikkaillaan Kaukasiassa, pienessä kylässä. Lähinnä sarjakuvassa odotellaan huutokaupan alkamista…lopussa on pienehkö nujakka ja se siitä.
Tuttuja hahmoja edellisistä sarjakuvista löytyy.
Kyllähän vähän oudolta näyttää tämä uuden piirtäjän kädenjälki. Sitä oli niin tottunut Jean-Glaude Mezieresin piirroksiin, jotka olivat värikkäämpiä kuin tämän Virgine Augustinen.
Malin Falch: Pohjantuli 4 – Vuorenpeikon valtakunta
Malin Felch on norjalainen sarjakuvapiirtäjä ja sen kyllä huomaa tässä sarjakuvassa. Viikinkejä, peikkoja, noitia jne. Tämä on selvästi jatkokertomus ja ainakin minulle, joka en aikaisempia kirjoja ole lukenut jää hieman hämärään koko sarjakuva. Piirroksista tykkäsin ja tarinakin soljui ihan hyvin eteenpäin.
Jean Claude Fournier: Pikon ja Fantasion uudet seikkailut 19 - Kuoleman lähettiläs
Tarinassa seikkaillaan Bretagnessa Saint-Herbotissa. Tarinassa esiintyy Kuoleman lähettiläs nimeltä Ankou. Ihan ei käy selväksi, että onko Ankou vain tuon Bretagnen alueen Kuoleman airut vai koko maailman. Itse hän sanoo kuitenkin, että häntä on vain yksi.
Tarina on ihan hauska ja kommelluksia sattuu niin kuin tavallista, mutta sitten lopussa mielestäni koko tarina lässähtää, koska radioaktiivinen Tyrinium 2000 vain taikuuden avulla kadotetaan jonnekin. Oliko nyt niin, että loppu läheni uhkaavasti ja piirtäjälle tuli hoppu…piti keksiä jotain äkkiä, että saadaan tarina valmiiksi. Mielestäni liian heppoinen ratkaisu ongelmaan.
Fred: Filemon - Batbadin Simbabbad
Muistaakseni olen joskus jonkun Filemonin lukenut, mutta ei ollut kyllä mitään muistikuvaa mitä siinä tapahtui. No tämän sarjakuvan luettuani jäi epäselväksi, että miksi Bartolomeus halusi ylipäätänsä lähteä A:lle Atlantin valtameren alle. Kai se selitetään sitten tuossa aikaisemmassa albumissa. Eka tarina oli aika sekava ja muutenkin aika erikoinen. Toinen tarina oli sitäkin omituisempi, jossa ei ollut päätä eikä häntää vai pitäisikö sanoa ruutua. Ei oikein ollut minun tyyliseni sarjakuva.
Giovanni Di Gregorio ja Alessandro Barbucci: Sisarukset Grémillet 3 – Lucillen aarre
Vähän tuntui semmoiselta teinityttöjen sarjakuvalta. Ei ihmeemmin säväyttänyt. Piirrokset oli kyllä ihan hyvät, mutta melkein teki mieli jättää kesken. Ei ollut minun makuuni olevaa sarjakuvaa.
Edgar P. Jacobs: Blake ja Mortimer: Suuren pyramidin arvoitus osa 1
Tykkäsin tuosta alussa olevassa tietoiskusta, koska pyramidit eivät ole minulle niin tuttuja. Sarjakuvassa sattuu ja tapahtuu koko ajan. Kylläkään itse pyramidiin ei päästä tässä sarjakuvassa…se tulee sitten osassa 2. Vähän on semmoinen Indiana Jones/Tinttimäinen tunnelma tässä. Erittäin viihdyttävä. Ehkä pikkaisen kumminkin liikaa tekstiä laitettu puhekupliin, mutta tämä onkin tyypillistä Blake ja Mortimer-sarjakuvissa.
Roger Leloup: Yoko Tsuno 24 - Saturnuksen kaksoset
Kyllähän selvästi näkee, että Roger Leloup on tullut vanhaksi. Hahmot on piirretty omituisesti…varsinkin kasvot on välillä lähes tunnistamattomat. Onneksi lentävät härvelit on ihan hienoja. Itse en oikein näistä vienalaisista tarinoista pidä. Yoko on parhaimmillaan ihan muissa seikkailuissa.
Pat Mills & Joe Colquhoun: Charleyn sota
Tämä on mulla kirjastossa varauksessa. Olen nyt 21. varausjonossa, joten tätä en nyt ehdi lukea ja sen takia en ota mukaan Koipeliiniin. Kylläkin epäilen, että juuri tämä voisi olla se paras sarjakuva Koipeliiniksi. Mutta en ole lukenut, niin ei voi mitään.
Riad Sattouf: Tulevaisuuden arabi 6: Lapsuus lähi-idässä 1994-2011
Tätä kirjasarjaa on ollut kyllä ilo seurata. Riad osaa kertoa todella hauskasti omaa elämänkertaansa sarjakuvin. Tämä viimeinen osa ei jätä myöskään kylmäksi.
Kyllä meikä kallistuu tämän puoleen ja valitsen tämän Koipeliini ehdokkaakseni. Tämä on vain parhautta!
Miguel Vila: Padovaland
En jaksanut lukea tätä kuin jotain 1/3 osaa. En ymmärtänyt mitä tässä oikein kerrottiin…ei kai mitään. Oli aika huono
Wally Wood: Verta ja väristyksiä
Aikanaan tuli luettua Verta ja Väristyksiä sarjakuvia silloin 80 –luvun loppupuolella, mutta ei ne silloinkaan nyt minua ihan kamalasti puhutellut. Oli siellä ihan hyviäkin tarinoita. Nämä Verta ja Väristyksiä sarjakuvat aika lailla liittyy avaruuteen ja Alieneihin. Tykkäsin enemmän maapallolla tapahtuvista tarinoista. Ostinkin tämän silloin mesenaattina ihan kannatuksen vuoksi ja kyllähän tätä luki.
Äänestys