Onnea & syanidia

[echramath]

Kyseessä on juuri sen verran hyvä sarja, että sitä lukee silloin tällöin netissä, mutta toisaalta signaali/kohina -taso on sen verran huono, että englanninkielistäkään kokoelmaa ei tee mieli tilata, puhumattakaan suomennetuista, jos hauskimmat jutut ovat useinkin tällaisia.

Facebookissa sarjalla on tällä hetkellä 288,452 fania (mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin Lassilla ja Leevillä!), joten tietysti ymmärrettävää jos tällaista yritetään Suomeenkin.

(niin siis tajuan minä oikeasti, että niiden nettisivuilla on Like-nappula, jota enimmäkseen paperilla julkaistuissa sarjoissa ei ole)

[Timo Ronkainen]

Tarvittaisiin myös hate-nappula.
Syytän Islantia ja Hulgergulger Heigulgeigulssonia tästä asiantilasta. 



Timo

[Jari Lehtinen]

Rajattomasti hauskempia nämä on kuin Ville Tiihosen Sieltä jostakin (WSOY, kovat kannet). Se on niin älytön, iloton ja taidoton, että on tehnyt mieli arvostella se Kvaakkiin. En ole viitsinyt olla ikävä.

[Timo Ronkainen]

Rajattomasti hauskempia nämä on kuin Ville Tiihosen Sieltä jostakin (WSOY, kovat kannet). Se on niin älytön, iloton ja taidoton, että on tehnyt mieli arvostella se Kvaakkiin. En ole viitsinyt olla ikävä.

Heh, jostakin sieltä syvältä?  


Tiihonen on valmistunut graafiseksi suunnittelijaksi Taideteollisesta korkeakoulusta ja näyttelijäksi Teatterikorkeakoulusta.

Timo

[Jari Lehtinen]

Olen myös valtavan loukkaantunut näin häijystä, yhteiskuntakriittisestä ja asioihin armotta pureutuvasta materiaalista.

[Jarkko Sikiö]

Kuvittelin että Jukka olisi vallan tarpeettomasti arviossaan tätä lyönyt, mutta olisi saanut lyödä vielä roimasti lisääkin.

Osalle vitseistä minä sentään naureskelin, mutta kyllä tämä on aidosti hirveintä mitä on aikoihin kirjastosta kotiin kannettua. Ei ollut kyllä suomentamisen arvoinen. Toivottavasti verorahoja ei tähän ole montaa euroa ympäri maata käytetty, parempaa sarjakuvaa kun puuttuu kansan ulottuvilta runsaasti.

[Kreegah Bundolo]

Masentavaa tämä Sammakon yritys toisintaa Kiroilevan siilin menestys. Aika hirveitä albumeja tulee yksi toisensa perään. Kuka siellä näistä oikein päättää? Aivottomasti vaan etsitään strippikokoelmia jotka voi painattaa euron kappale Virossa ja saada näyttämään vähän samantyyppisiltä kuin se yksi ainoa menestystuote.

[Miha]

Kaipa tuo käy kaupaksi. Toinen osa näkyi olevan kaupassa.

Ihmettelen kun Suomalaisen kirjakaupan sarjakuvaosastolla on enemmänkin näitä tikku-ukkoja, mutta Cocco Billiä ja monia muita ei ole.

Jonkun pelit-lehden foorumin perusteella näyttää olevan hyvinkin suosittu tuo cyanide & happiness.

Nimetöntä lähdettä siteeratakseni: "En minä voi sille mitään jos ihmiset tykkää paskasta".

[tmielone]

Kyllä minä olen muutamat naurut C&H:sta saanut, joten ei se minusta ole ihan täyttä kuraa. Esimerkiksi oheiset stripit saivat hymyn huulille. Vaikkei sarja mikään elämää suurempi elämys olekaan, niin kyllä se viihdyttää paremmin kuin useimmat sanomalehtisarjat.

Tuon sanottuani pitää kyllä myöntää etten ole hankkinut suomenkielistä opusta, sillä selailun perusteella se ei vain naurattanut tarpeeksi. En osaa selittää syytä.

[Timo Ronkainen]

Ei edes hymähdyttäny yksikään.

Timo

[Kujis]

Kylä Cyanide & Happinessissä on ihan nerokastakin huumoria, mutta kaikkie eivät vaan tajua sitä. Tai sitten he elävät Fingerpori maailmassa  ja muu ei sitten kelpaakkaan 

[tmielone]

Ei edes hymähdyttäny yksikään.

Timo

Sitten ei kannata sarjalle enempää aikaa uhrata. Tai itse en ainakaan uhraisi.

Tuli mieleen, että lähin suomalainen vastine lienee Anonyymit eläimet. Sekin on ihan hauska, kun lukee stripin kerran viikossa mutta yhteen pötköön luettuna meno hyytyy. Lukaisin Anonyymien albumin ja vain viisi strippiä oli oikeasti hauskoja.

Vertailun vuoksi tässä yksi AE suosikkejani: muistolaatta. Harmi, ettei noita voi lukea netistä kolmea enempää.