En sanoisi, ettei eläinten ja ihmisten välistä hierarkiaa ole sarjakuvassa lainkaan. Sanoisin enemmänkin, että se on aika valikoivaa ja hienovaraista. Itse ajattelen asian niin, että cityeläimet ovat Nannan maailmassa aina joko holhouksen alaisia, yhteiskuntaan koulutettavina, ihmisen riesana tai ihmettelyn kohteena.
Yhdessä hiljattain piirtämässäni arkistripissä pelastellaan pultsarin oloisia katukoiria Pietarista ja eräässä sunnuntaistripissä Misse puolestaan tekee vierailun kantakotiinsa Hörskälän mummon kissasuojaan. Tämä valta-asetelma on vähän rivien välissä. Itsenäistyneet ja kaupungistuneet "ihmiseläimet" muistuttavat ihmisiä tosi paljon, mutta eivät kuitenkaan niin paljon, ettei ilmassa olisi vierauden tuntua.
Yleensä pyrin vetämään cityeläinten ja tavallisten eläinten välille sellaisen rajan, että täysin domestikoituneet eläimet (possut, hevoset, kanat, koirat) ovat ihan vain tavallisia eläimiä - ellei sitten joku yksittäinen läppä kuten "onnettoman kanan munat" ole sen verran öhäyttävä, että ohitan tuon oman nyrkkisääntöni. Kissat ovat vähän rajatapaus, mutta ne mielestäni liikkuvat itsenäisesti lähiöissä ja villiintyvätkin helposti. Tällaisia juttuja en ole tullut juurta jaksaen selittäneeksi auki sarjakuvan sisällä. Käsittelen niitä enemmänkin kautta rantain... Kuten esimerkiksi Hesarin sunnuntaistripissä, jossa Misse pohtii kissojen itsenäisyyttä.
Nannan maailman yhteiskuntarakenteessa riittää tekijälle ihmettelemistä. Cityeläimillä lienee omaa lainsäädäntöä? Voiko niitä vihkiä? Missä määrin saavat perustaa omia yrityksiä? Joihinkin juttuihin pureudun kolmosalbumissa, mutta aukkoja on vielä paljon täytettävänä.
